Kuinka mun kuuluu herkutella

DSC_8184

 

Herkut ja herkuttelu.

Ne iltapäivälehtien, sosiaalisen sekä muun median kautta kaikkien huulille päätyneet ja varsin mediaseksikkäät puheenaiheet. Mikä on herkku, mikä ei? Mitä ylipäätään on herkuttelu ja koska se on sallittua? 

Kun erään ravitsemusterapeutin mukaan saat syödä karkkia vaikka joka päivä. Sanoo samaan aikaan fitnesstähti että kanna vaan niitä rasioita mukana. Se on ihan ok, koska #tääonmunjuttu. Mikä näistä malleista on normaali? Minkä mallin mukaan olisi parasta toimia, että olisi mahdollisimman tavallinen ja toimisi oikein. Vai että ehkä vain tiedostamattaan ajattelisi ja tekisi asiat tietyn instituution mukaan.

Itse kysyisin kuitenkin tätä: miksi määrittää erilaisia toimintamalleja? Jos meitä ympäröivä yhteiskunta jotain osaa, niin lokeroinnin ja rajojen asettamisen. Kaikki isketään samaan malliin ja jo synnytyslaitokselta ympäröivä maailma iskostaa meihin tietyn toimintamallin. Valintoja opetetaan tekemään pelon kautta, kuin uhkailemalla. Jos syöt liikaa sokeria, saat diabeteksen. Jos taas liikaa suolaa, saat aivoinfarktin. Näin ilmaistuna asiat jäävät irralleen. Siinä samalla pakkaa sekoittavat lööpit, joissa kaurapuuro aiheuttaakin syöpää ja liikaan veden juomiseen voi kuolla.

 

DSC_8191

 

Olisiko parempi kieltämisen sijaan kannustaa oma-alotteisuuteen ja tarvittaessa antaa rakennuspalikoita ja rohkaisua?

Lauantaisin on karkkipäivä, silloin SAA syödä herkkuja. Tosin perjantaisin syödään illalla pizzaa. Mutta arkisin syödään sitten suositusten mukaan. Mutta entä miksi kasviksia syödään juuri puoli lautasellista (ja muuten muistithan että puoli kiloa päivässä)? Entä miksi sitä kalaa kuuluu syödä kaksi kertaa viikossa?

Asioita tehdään tai jätetään tekemättä. Jos valitaan viimeinen, koetaan huonoa omatuntoa. Sekään ei ole hyvä. Tarvitaan siis jonkun myönnytys.

 

DSC_8209

 

Seuraavaksi tulee siis ravitsemusterapeutti, joka sanoo että on ihan ok herkutella joka päivä. Kunhan ne on pahoja ne herkut. Tai mahdollisimman kovia, ettei niitä pysty syödä.

Anteeksi, mutta mihin on unohdettu ihmisen luontainen, evolutiivisesti varsin merkittävä, halu ja nautinto syödä? Se luontainen tapa syödä ja nauttia ruuasta, josta ei tarvitse potea huonoa omatuntoa millään asteikolla? Se on piilotettu kaikkien säädösten ja ohjeiden taakse. Ongelma ei ole edes se, ettei ohjeita ja suosituksia perustella, paitsi että maidosta saa kalsiumia ja parsakaalista vitamiineja, vaan se ettei omia tuntemuksia enää osata kuunnella.

Kaikki tietää fiiliksen, kun on kuuma kesäpäivä. Hiki virtaa ja päässä vähän heittää (siis suolojen puutteesta). Tilanteessa auttaa vesi, kylmä jäde, tai vastaavasti jokin suolainen. Heti helpottaa. Äärimmäinen tilanne, jossa tulee usein toimittua kehon tuntemusten mukaan helpottamaan sen tasapainoa. Olisiko tämä mahdollista tuoda jokapäiväiseksi ja koko aikaiseksi?

 

DSC_8156

 

Ruuasta saa ja kuuluu nauttia. Kukaan ei ole Sinulle oikea määrittelemään, mikä on herkkua ja mikä ei. Se valinta täytyy tehdä ihan itse. Kuunnellen omaa kehoa ja omia tuntemuksia. Jos on ihan hiljaa ja kuuntelet todella tarkkaan, voit kuulla sen. Omalla toiminnallaan tähän voi vaikuttaa ja sen suuntaa voi halutessaan muuttaa. Valmiiksi valetusta mallista on mahdollista astua ulos, eikä kenenkään tulevaisuutta leimata synnytyslaitoksella. Mikään instituutio ei ole oikeutettu siihen vaikuttamaan.

 

Versio 2

 

Hassua sinänsä, olen jollain tapaa edellä mainitsemani ravitsemusterapeutin kanssa samaa mieltä. Jollain ihan muulla kuin sillä, että pahan makuinen ruoka tai mahdollisimman kovat karkit olisivat hyvä painonhallintakeino. Tai sillä, että kyllä, saat sallia itsellesi jäätelön vaikka joka päivä kesällä vaikka se olisi virallisten päättäjien mukaan jotenkin kyseenalaista. Entäs sitten? Rohkenen väittää, ettei jäätelö ole syy suomalaisten painonhallinta-, tai mahdollisiin itsetunto-ongelmiin. Asia, josta olen samaa mieltä on se, että ruuan ei aina tarvitse maistua hyvältä.

Miksi?

Kysymys; muistatko kun ensimmäisen kerran maistoit vaikkapa äyriäisiä tai sieniä? Niinpä.

”Hyi, en syö.” ”Syö nyt, ne on terveellisiä.” ”No hyi, sit en ainakaan.”

Uudet maut ja koostumukset saattavat aiheuttaa monissa ällötysreaktioita. Näin on luultavasti tapahtunut jokaiselle, kun olemme siirtyneet rintaruokinnasta kiinteään. Useat maistelukerrat ovat totuttaneet nuo oudot maut meihin, ja nyt ne maistuvat jo ihan normaaleilta. Uusille asioille on siis hyvä antaa aikaa.

Entäpä sitten sana terveellinen? Se saa meissä monissa aikaan pienen puistatuksen. Usein siinä on jopa hieman negatiivinen kaiku. Terveellinen herkku. Gojimarjoilla kuorrutettuja sellerinvarsia, nam. Jep, varmasti _tosi_ hyvää.

Itseään ei voi huijata. Miksi kukaan edes haluaisi huijata itseään? Ei suklaata tarvitse korvata porkkanalla. Mitä jos söisi suklaan suklaana ja porkkanan porkkanana? Kotimainen, tuore, vasta maasta nostettu, ehkä vielä vähän multainen porkkana, joka on saanut kasvaa ulkona, ilman lannotteita tai karkotteita. Tai sitten se suklaa. Tumma, laadukas, luomu suklaa, ilman kilometrin mittaista ainesosaluetteloa, makeana tai ilman, jäätelössä tai sellaisenaan, how ever you like it.

Kukaan ei ole oikeutettu sanomaan että Sinulla on oikeus herkutella vain yhtenä päivänä viikossa. Päivän saat itse valita, kunhan se on lauantai. Maanantaina alkaa sitten uusi elämä, niin se PT sanoi siinä iltapäivälehdessä. Arkisin syödään tylsää ruokaa saman kaavan mukaan, kunhan muistaa joka aterialla lasin maitoa ja kasviksia puoli kiloa päivässä. Ihan vaan koska joku ylempi taho on näin sanonut, ilman sen kummempaa selitystä. Niin vaan kuuluu tehdä.

Asioista on hyvä ottaa selvää, mutta myös itseä täytyy kuunnella. Me ollaan kaikki erillaisia, vaikka palikka tasolla toimitaankin melko samalla tavalla. Asioita kuuluu kyseenalaistaa ja herkutella kuuluu joka päivä. Jos salaatinlehti ei maistu, sitä ei tarvitse syödä. Ruuasta saa tehdä just niin hyvää kun ikinä haluu.

Jos jonkun vinkin saan antaa, kun haluaa herkutella spesiaalisti, panosta laatuun. Oli se sitten viini, suklaa, raakajuusto, itsetehdyt sipsit, käsin tehty jäätelö, kahvi, tai jotain ihan muuta. Ja aloita viikkosi sillä. Ihan oikeasti. Jos pidät suklaasta, aloita maanantaiaamusi laadukkaalla suklaalla. Kokeile edes. Voin luvata että siihen ei kuole. Mutta kuka tietää, ehkä saat itsellesi hippusen paremman ja onnistuneemman päivän kun sen aloittaa hyvin jo ihan alusta asti.

 

DSC_8168

 

Herkut ja herkuttelu.

Ne kuuluu kaikille.

 

 

2 thoughts on “Kuinka mun kuuluu herkutella

  1. Mä mietin juuri näitä samoja juttuja, kun luin kyseisen artikkelin. Se on se sama, mitä mäkin kuulutan, että jokaisen pitäisi etsiä se itselle sopiva ruokavalio. Ärsyttää toi kategorioihin laittaminen, mistä säkin puhuit. Kuka sen KAIKILLE parhaan ruokavalion voi oikeasti sanoa? Että se on kasvisruokailu tai paleo tai vhh tai…. Koska jos se ei ole itselle sopiva, ei siinä tulla pysymään. Lyhyt dieetti kun ei riitä, vaan muutosten pitäisi olla pysyviä, jotta niistä on oikeasti hyötyä. Se jos vedetään viikko kitsastellen ja syödään ruoka-aineita, joita muut käskee syömään – sen sijaan, että etsitään ne terveelliset ruoat, mistä itse pitää.. niin, no, tulokset ovat aika erilaisia. Plus vielä kun höllää siitä itsensä rankaisemisesta ja ottaa rennomman asenteen ruokailuun, niin aika usein käy päinvastoin ja aletaankin stressittömästi suuntautua sinne terveelliseen päähän. Ainakin jos tarkoituksena on voida paremmin eikä olla enää sillä asteella, että vedetään sitä pitsaa, ranskalaisia ym. pikaruokaa päivittäin.

    Tykkää

    1. Just näin. Ruokavalion ei kuuluis muuttua niin että keho ja ennenkaikkea mieli ei siihen pystyis sopeutua. Ulkoisesti voidaan muuttua, mutta se ei korjaa sisintä josta kaikki kuitenkin lähtee. Kun ravitsemustaso on lähellä nollaa, on olo huono eikä asioita saa aikaiseksi. Voiko sillon olla onnellinen? Just niinkun sanoit, stressittömämpi elämä pitäis (ainakin mun mielestä) prioriteettina huomattavasti korkeammalla, mitä nyky-yhteiskunta kannattaa.
      Kiitos että jaoit ajatuksiasi mullekin ❤

      Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s