Bataattimaito

DSC_3393DSC_3409

Siis kyllä! Bataatista maitoa. Ja kysehän ei ole siitä oikeasta maidosta, johon lisätään juureksia. Ei, se jätetään kaupan kylmähyllylle. Tällä kertaa nimittäin koukkastaan vaan sieltä HeVi osaston luomu nurkkauksen kautta.

Maitoa on jos jonkin sorttista, ihan sieltä raejuustokaapin viereisestä kilometrikaapista sinne kasvimaitojen viidakkoon asti. Valinnanvaraa on, josta osalla saattaa mennä pää pyörälle. Mitä ja miten valita; tältäkin merkiltä tullut tätä kauramaitoa, miten se eroaa noista viidestätoista muusta? Miksi tämä on edulisempi kuin tuo toinen? Ai, tuossa onkin pähkinää vain 0,4% ja sokeria neljä kertaa enemmän.

DSC_3358DSC_3377

Mä itse myönnän, että käytän liikaa kaupan valmiskasvimaitoa. Valitsen kyllä aina sen makeuttamattoman ja omissä kriteereissäni parhaimman vaihtoehdon. Kaupan valmismaitoihin saatetaan lisätä milloin mitäkin. Omaan makuun suurimpana turhakkeena sokeri ja sen muut synonyymit. Oikeesti paras vaihtis ei kuitenkaan löydy kaupasta valmiina purkissa, vaan se tehdään itse. Itsetehtynä kyseessä ei ole pelkkä laatu ja hinta, se on myös jotain paljon enemmän. Se fiilis, kun kaataa teen joukkoon itse tehtyä kasvimaitoa ja tiedostaa sen. Se jos mikä tuo hyvän fiiliksen.

Aina kun saan aikaiseksi tehdä pari litraa raaka mantelimaitoa ihan itse, mietin miksen oikeasti tee tätä enemmän? Aikaahan se ei juurikaan vaadi, eikä raaka-aine kulut ole tosiaan kummoiset. Jos luomu mantelit on itselle turhan tyyriitä runsaaseen käyttöön, niin luomu siemenet ovat selvästi huokeampia ja toimii aivan yhtä hyvin. 

Tekemällä oppii ja kokemus karttuu, vai miten se meni? Oikeat suhteet juuri omiin tarpeisiin täydelliseen maitoon löytyy kokeilemalla. Tulee se sitten kahviin, teehen, puuroon, leivontaan, smoothieen tai sellaisenaan juotavaksi. Pähkinöillä saa kermaisen ja kauralla makeahkon maidon. Tosin itsetehty kauramaito ei sovellu varsinaisesti lämmitykseen, sillä kypsyessään kauran beetaglukaani alkaa suurustua. Toisaalta esimerkiksi puurossa tällä ei taida olla merkitystä. 

Valtaisasta kasvimaitojen tarjonnasta inspiroituneena olen pohtinut mitä muuta voisi vielä kokeilla. Itse pidän kasvimaidoissa kermaisuudesta, täyteläisyydestä, pehmeydestä, miedosta makeudesta sekä hyvästä sekoittuvuudesta. Sokeria en tosiaan itse maitoon lisäisi, mutta mikä raaka-aine toisi luontaisesti omaa makeuttaan lopputulokseen? Niin päädyin bataatin kokeiluun. Täyteläisyyttä ja hyviä rasvoja lisäämään manteleita. Ne voit luonnollisesti korvata omaan makuun ja ruokavalioon sopivilla pähkinöillä tai siemenillä. Toimivia on esimerkiksi cashew’t, auringonkukansiemenet, kurpitsansiemenet, macadamiat, saksanpähkinät…

Tämä kullan keltainen maito on omiaan sellaisenaan kuumana tai kylmänä, teen joukossa, smoothiessa, puuroissa, chai lattessa tai vaikkapa leivonnassa. Toimii erityisesti chai -tyyppisten mausteiden kera. Reseptissä mainitut mausteet eivät ole välttämättömiä ja voit hyvin säätää niitä omaan makuun sopivaksi.

Mun mielestä on muuten ihana katsoa somesta kun ootte kokeillu mun reseptejä, ehkä muokannu paremmaksi ja tägäilly mut kuviin. Kiitos siitä! Toivottavasti jatkatte tätä, mä nimittäin näkisin tosi mielelläni lisää! IG:ssä mut löytää nimellä @anne.katariina, toki voitte käyttää myös tägiä #annekatariina. Vähän haluisin myös tiedustella löytyiskö sulla kiinnostusta video -materiaaliin? Multa voisi löytyä siihen intoa, mutta mites sä? Let me know!!

Mut jes mahtavaa! Jatketaan samaa rataa❤

DSC_3422

 

Bataattimaito
  • 2 luomu bataattia eli yhteensä n 200g
  • 1 dl kuorellisia luomu manteleita
  • 1 l vettä
  • hieman merisuolaa
  • aito vaniljaa/kanelia
  • 1/4-2 tl luomu kurkumaa oman sietokyvyn mukaan

Laita mantelin likoamaan; mieluiten yön yli, mutta puolisen tuntia avittaa myös. 

Kuori bataatit ja pilko pienemmäksi. Keitä 5-10 minuuttia, riippuen palojen koosta. Mielummin vähän ”raaka”, kuin ylikypsä, jotta väriaineet säilyvät. Anna jäähtyä hieman mutta älä valuta vaan säästä keitinvesi.

Huuhtele liotetut mantelit ja kaada blenderiin keitettyjen bataattien ja keitin veden kanssa. Blendaa täydellä teholla 1-2 minuuttia. Lisää vettä oman maun mukaan, mutta niin että sitä olisi suurinpiirtein litran verran, tämä ei ole tarkkaa. 

Siivilöi maito siivilässä olevan harson läpi (tarkemmat ohjeet ja kuvat täällä). Kaada maito takaisin blenderiin, mausta, ja sekoita tasaiseksi. 

Säilytä jääkaapissa esimerkiksi isossa lasipurkissa.

 

DSC_3360

 

Maistuisko sulle? // puolukka ja toffee

DSC_3197

Nyt ollaan kuulkaa jännän äärellä, olis nimittäin aika makee tilaisuus! Kirjaimellisesti. Erityisesti jos asut Espoon hoodseilla, niin kannattaa suunnata ensi viikon torstaina 1.9 K-Supermarket Leppävaaraan. Siellä on nimittäin kyseisenä ajankohtana mahdollisuus tulla maistelemaan allekirjoittaneen raakaherkkuja! Kyseessä onkin ihan spessu tilaisuus ja mä oon kanssa koko päivän paikalla. Olis ihana nähdä mahdollisimman paljon porukkaa siellä.

DSC_3201

Puolukat on kypsyneet loppukesän kovaa vauhtia ja ovat viimein kirkkaan punaisia. Tätä hetkeä ei voi niin vaan ohittaa, vaan pitäähän myös nuo varsin hapokkaat marjat hyödyntää. Nykyään varsinaisena marjafriikkinä täytynee myöntää että puolukat lienevät ainoat marjat, jotka ei ihan sellaisenaan uppoa.

Nyt voin kuitenkin sanoa, että on muuten löytynyt puolukoille paikka munkin sydämessä. Nimittäin raaka fudgen muodossa.

DSC_3271DSC_3232

Raakasuklaa on hyvää, mutta mä itse tykkään ehkä jopa vähän enemmän raaka fudgesta. Koska kaakaovoi. Raaka kaakaovoin mieletön tuoksu on niin intensiivinen ja huumaava. Se on myös niin käytännöllinen raaka leivonnassa, sillä sen sulamispiste on niin korkea.

Kaakaovoin mietoon makeuteen sopiikin mielettömän hyvin luonnostaan makeampi, jopa hieman hedelmäisen toffeinen lucuma. Tätä makeutta tasapainottamaan tarvitaan nyt se kirpeä puolukkasydän. Puolukka ja toffee onkin melko klassinen yhdistelmä ja toisaalta ihanan syksyinen.

Halusin vielä yhdistää tähän komboon hieman mausteisuutta ja maanläheisyyttä  lakritsinjuuresta. Aito lakritsinjuuri on luonnostaan ihanan makea ja sopiikin erityisesti näin syksyn tullen teen, raakasuklaan tai vaikka puuron joukkoon. Lakritsinjuurta on käytetty jo iät ja ajat kiinalaisessa lääketieteessä ja sillä on todettu olevan jopa antibioottisia vaikutuksia! Sopii siis hyvin vaikkapa flunssan karkoitukseen.

Mutta nyt ei sairasteta, vaan ravitaan kehoa parhaalla mahdollisella tavalla. Ja mikäs siihen parempi keino kun herkutella raakaherkuilla.

DSC_3264DSC_3241

Haluan jakaa näiden fudgejen reseptin teidän kanssa sillä niistä tuli ainakin omaan makuun aika ihania. Jos et kuitenkaan tähän hätään jaksa näitä herkkuja tehdä, niin muistutuksena. Tervetuloa maistelemaan K-Supermarket Leppävaaraan 1.9 10-18 jolloin mäkin oon paikanpäällä! Tulkaa moikkailemaan!

 

Lucuma-puolukka fudge

  • tuoreita puolukoita

Sulata kaikki ainekset vesihauteessa (paitsi puolukat) ja sekoita huolella keskenään. Kaada konvehtimuotteihin ja tiputa jokaiseen koloon muutama puolukka. Siirrä pakastimeen noin 15 minuutiksi tai jääkaappiin noin tunniksi. Nauti <3 

 

DSC_3250

Back to school // raikkaat vege vohvelit

DSC_3115

Voi vitsit, miten inspiroiva viikonloppu takana. Lähinnä siis täällä oman pään sisällä. Hirmuisesti uusia oivalluksia, ajatuksia ja ideoita. Tapahtumat, kohtaamiset ja ihmiset inspiroivat hirmuisesti, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää on ne omat oivallukset.

Tällä viikolla jatkuu koulu, mikä on ihan kiva juttu. Koko kesä on mennyt hujauksessa erilaisia töitä tehden. Kokemuksia, tekemistä, oppimista, luopumista. Kaikenkaikkiaan varsin antoisa kesä takana. Tästä on hyvä jatkaa uusiin haasteisiin ja omia unelmia kohti.

DSC_3138

Harvemmin enää laskeskelen resepteistäni makroja, eli makroravinteita eli aineita joita ihminen tarvitsee suuria määriä. Syömästäni ruuasta taas en koskaan sillä tiedän kyllä mitä se pitää sisällään. Uskon myös vahvasti kehoni tietävän mitä se milloinkin tarvitsee. Jos on ihan hiljaa ja kuuntelee oikein tarkasti sitä pienen pientä ääntä joka sisältä sinulle puhuu, se kyllä kertoo mikä sinulle on parasta juuri nyt.

Jos jostakin syömästäni ruuasta tulee hyvä, tyydyttynyt ja energinen olo pitkäksi aikaa, tulen varmasti jatkossakin syömään sitä. Jos taas jostakin ruuasta tulee hetkellinen hyvä olo, jota kuitenkin seuraa huono olo, turvotus, vatsakivut, väsymys, mielialan heittely, uupumus tai muuten vain heikko olo, voin olla varma ettei se kuulu minun syötäväksi. 

DSC_3130

Tein viikonloppuna niin hyviä vohveleita, ihan sattumalta, että on pakko jakaa resepti teidän kanssa. En käyttänyt näissä vohveleissa mitään eläinperäistä, mutta luonnollisesti halusin vohveleista mahdollisimman ravitsevia.

Usein kasviperäisen ruuan kanssa epäillään proteiinipitoisuutta. Toki aminohappoprofiili sekä imeytyminen kasviproteiineissa on hieman erilainen kuin eläinperäisissäproteiineissa, mutta kuten kaikessa muussakin; monipuolisuus on avain onneen.

Laskin suurpiirteiset makrot vohveleille ja kuituakin näissä on noin 6 grammaa. Siihen vielä lisukkeet päälle, niin kyllä pysyy kylläisenä pitkään. Varsinaisten ravintoaineiden osalta on myös ihan kivaa katsottavaa: Proteiinia 34, rasvaa 16 ja hiilihydraattia 19. Siis mitä, ja ilman mitään hillitöntä proteiineilla läträämistä? Kyllä vain! Ja makukin on varsin miellyttävä; raikas, mutta hieman pullamainen. Riittävä makeus saadaan ilman varsinaista makeutusta omenasta ja lupiinijauhosta.

 

Raikkaat vege vohvelit // Vegan gluten-free waffles

  • 1 kotimainen iso omena tai 2 pienempää, yht noin 120g valmista sosetta
  • 1 dl mantelimaitoa tai vettä
  • 1 rkl kookosöljyä
  • 1 rkl chia siemeniä
  • 2 rkl herneproteiinia vanilja
  • 1 dl lupiinijauhoa tai kvinoajauhoa
  • 1/2 tl leivinjauhetta
  • hieman suolaa
  • kardemummaa

Poista omenasta kota. Heitä kaikki aineet blenderiin ja aja tasaiseksi taikinaksi. Laita vohvelirauta lämpenemään, öljyä kookosöljyllä. Paista vohveleita 2-3 minuuttia, huomioi kuitenkin oman rautasi tehokkuus. Jos vohvelirautaa ei kotoa löydy, voit paistaa taikinan myös pannukakuiksi paistinpannulla keskilämmöllä paistaen.

Nauti esimerkiksi kotimaisten marjojen, kaakaonibsien ja cashewtahnan kanssa. 

 

DSC_3137

Kun kalassa maistuu metsä

DSC_2382DSC_2400

Kaikkien kasvisruokien ohella, pidän kalaruuista. Aiemmin kesällä mökillä tuli syötyä runsaammin järvikalaa kun sitä oli kerrankin saatavilla, oikeasti tuoreena. Itse, tai naapurin, pyytämänä. Ja siitä suoraan savustimeen tai grilliin. Siitä on muuten tehotuotanto kaukana. Näin kaupunkilaisena asia ei olekaan enää niin yksinkertainen.

Virallinen ravitsemussuositus osaa tehdä kalansyönnistä melkoisen labyrintin. Pitää syödä tarpeeksi, muttei liikaa. Ja oikeita kaloja, muttei kokoaikaa sitä samaa. Viimeisin on toki ihan totta, raskasmetallien ja ympäristömyrkkyjen kanssa kannattaa olla tarkkana ja tietoinen. Mutta pieni taustatieto riittää, kyseessä on kuitenkin monipuolinen ja usein varsin edullinen raaka-aine.

DSC_2230DSC_2235

Parasta tässä reseptissä on ehkä se, että vaikka siinä onkin kesän kaikua on se toteutettavissa mihin tahansa aikaan vuodesta. Kalaakin voi suosia sesongin mukaan. Mitä tahansa kalaa ei toki kannata graavata ja lohi onkin usein se turvallisin vaihtoehto. Tehokasvatettua Norjan lohta en suosittelisi liiaksi käyttää ja nykyään on monesti saatavilla myös luomu tai villilohta.  Itse olisin valinnut tähän mieluiten siian, mutta sitä ei tähän hätään ollut saatavilla.

Usein graavikalaan tavataan lisätä valkoista sokeria. Makeutta tarvitaan tasapainottamaan graavin suolaisuutta, mutta mun mielestä pöytäsokeri on turha ja melko mauton lisä. Itse käytän yleensä luomu hunajaa, mutta tällä kertaa rohkaistuin ja laitoin koivusokeria. Kyllä, ksylitolia! Tuo piparminttupurkasta tuttu hampaiden pelastaja. Hampaiden hyvinvoinnin edistämisen lisäksi koivusokerilla on myös muita etuja; sen glykeeminen indeksi on noin 10 kertaa pienempi kuin teollisuussokerin. Tämän koivu -peräisen sokerin maku on ihanan raikas, jopa hieman minttuinen. Tästä huolimatta sitä voi vallan mainiosti käyttää myös suolaisessa ruuanlaitossa. Tässä koivusokerissa on lisäksi kuivattua puolukkajauhetta, joka puolestaan tuo kalaan juuri sitä kaivattua kirpeyttä.

Lisäksi mun mielestä mageeta tässä Helsinki Wildfoodsin koivusokerissa on se, että se valmistetaan Suomessa puuteollisuuden kuitusivuvirrasta. Eli kyseessä on myös varsin ekologista tavaraa!

DSC_2248

 

Graavilohi

Siisti kalafile; leikkaa pois mahdolliset evät, nypi ruodot. Mausta kala puolukkakoivusokerilla ja nokkos -kristallisuolalla (huom, älä rouhi suolaa vaan käytä suola kiteet kokonaisena). Kääri file leivinpaperiin, ujuta muovipussiin(hedelmäpussit toimii hyvin) ja nosta esimerkiksi uunivuokaan tai reunalliselle tarjottimelle (kalasta valuu graavautuessa nestettä). Laita kala jääkaappiin ja nosta päälle paino esimerkiksi leikkuulauta.

Anna graavautua 1 1/2 – 2 vuorokautta. Pyyhi suolakiteet pois kalan pinnalta ja leikkaa terävällä veitsellä ohueksi siivuksi. Nauti esimerkiksi tämän siemenleivän päällä.

 

*Resepti sisältää tuotelinkit.

DSC_2405

Pehmeä nokkoskeitto

DSC_2472DSC_2521DSC_2504

Toivottavasti kukaan ei ole päässyt kyllästymään mun nokkostykitykseen. Hyvä, nimittäin se ei ole loppumassa! Tällä mennään niin kauan, kun tuoretta nokkosta metsästä löytyy.

Rakastan kulkea sesonkien ehdoilla. Pakastekasvikset on ihan hyvä vaihtoehto, mutta näin kesällä en pystyisi ostaa esimerkiksi kukkakaalia pakkasesta. Talvisin tilanne on toki eri ja silloin se on näppärä tapa saada kotimaisia kasviksia lautaselle kohtuu hyvään hintaan. Oon myös tuumannut miksei me pakasteta kesäisin myös kasviksia. Mansikkalaatikon hintaa kytätään, mutta miksei juurikin vaikka kaaleja pakasteta? Vai tekeekö joku niin, haluan tietää! Kuinka hauskaa se olisi?! Jos mitä vaan voisi pakastaa rakenteen kärsimättä, mä taltioisin ehdottomasti avomaankurkut ja kesäkurpitsat.

DSC_2518DSC_2460

Viime päivät on olleet melko sateisia. Nokkosta voi toki kerätä koska vain, mutta sateella tai sateenjälkeen kasvi sisältää runsaammin typpeä, josta muodostuu puolestaan nitraattia. Liika nitraatti voikin olla terveydelle haitallista, mutta satunnaisessa käytössä asiasta ei tarvitse olla huolissaan. Nokkonen kannattaisi optimaalisimmin kerätä muutaman kuivan päivän jälkeen, jolloin se on muodostanut typestä aminohappoja.

Tähän aikaan vuodesta kannattaa kerätä vain ylimpiä lehtiä, eikä yläosissa kasvavia siemeniä tarvitse vältellä. Nekin nimittäin sisältää ihan hurjasti ravinteita. Siemeniä voi myös kerätä, kuivata, ja käyttää ruokien ja juomien seassa.

DSC_2547DSC_2536

Tämä nokkoskeitto suurustetaan itselleni uudella tuttavuudella lupiinijauholla. Monien muiden luontaisesti gluteenittomien jauhojen tapaan lupiinijauho sisältää hurjasti proteiinia ja ihmiselle kaikki välttämättömät aminohapot. Proteiinia siis hurjat 43g ja kuituakin jopa 28g! Makealupiinista matalassa lämpötilassa vailmistettu jauho pitää sisällään myös muun muassa E-vitamiinia, kaliumia, kalsiumia, rautaa ja karoteenia. Ja kyllä, nimensä mukaisesti jauho on luontaisesti makeahko. Se toikin mielestäni mukavan twistin tällaiseen vehreään kasviskeittoon.

Rakennetta keittoon tulee puolestaan kukkakaalista ja lisäkermaisuutta kookosmannasta. Lisukkeeksi keiton päälle ripottelin murskattuja raaka manteleita ja ravintohiivahiutaleita. Nam!

DSC_2557

 

Nokkoskeitto

Huuhtele nokkoset siivilässä kylmän veden alla ja jätä valumaan.

Lämmitä kattilassa kookosöljyä ja lisää lupiinijauho. Sekoita vispilällä, jotta vältyt paakuilta. Kypsennä jauhoa miedolla lämmöllä muutama minuutti, mutta älä polta. Lisää tarvittaessa hieman vettä.

Lisää kasviliemi/vesi hiljalleen jatkuvasti vispaten. Nakkaa joukkoon pilkottu kukkakaali(muista käyttää myös kanta ja lehdet). Keitä, kunnes kukkakaali on kypsä. Ota pannulta ja lisää nokkonen ja kookosmanna. Soseuta sauvasekoittimella tai kuumuutta kestävässä blenderissä. Mausta tarvittaessa suolalla. Nauti!

 

*Resepti sisältää tuotelinkit.

DSC_2499

Savuinen linssichili lämmittää

DSC_1879

Ikkunaan kuuluu ropina. Ulkona sataa. Ei ole satanut pitkiin aikoihin tähän aikaan.

Aurinkoisena päivänä alkaisi jo näkyä valon säteitä. Tänään ei, on hämärää. Hämärä ei haittaa, se on hyvä, saa rauhassa vajota omiin ajatuksiin. 

Nyt ulos, sateella ilma on ihanan raikas ja happipitoinen. Uusia ideoita satelee mieleen samaan tahtiin vesipisaroiden kanssa. Ajatuksia. Oivalluksia.

Mielenrauha.

DSC_1889

Tämä ei ole sama kesäinen, lämmin, sade. Ilma viilenee. Kesä ei ole ohi, mutta sen luonne on muuttunut. Puiden lehdet ovat tumman vihreitä, mutta eivät enää kauaa. 

Kohta on jälleen se aika vuodesta, kun luonto loistaa. Värejä kaikkialla. Marjoja ja sieniä maa täynnä. Kasvimaan kasviksia alkaa olla sesongissaan. Kaalit. Juurekset. Kurpitsa. Mutta sitä saa odottaa vielä hetken. 

Omenasoseita. Marjamehuja. Sienimuhennoksia. Mitähän keksisi oman maan päärynöistä?

 

Nyt kotiin. Lämmintä päälle. Sade jatkunee koko päivän. Tänään tarvitaan jotain sisältä lämmittävää ruokaa. Pitkään haudutettua. Ja värikkäitä kasviksia, ne piristää mieltä. 

Ruoka uuniin, se saa olla siellä niin kauan kuin malttaa pitää. Nyt on aikaa rauhoittua. Elokuvia. Kirjoittaa. Maalata. Lukea. Kuunnella. Venytellä. Meditoida.

Tai ehkä vain olla. 

 

Läsnä. Tässä, ja nyt.

 

DSC_1926

 

BBQ linssit

  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 2 punasipulia
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1 punainen chili tai oman sietokyvyn mukaan 1/2 – 2 kpl
  • n 600 g luomu purkkitomaattia
  • 2 tlk (á 175g valutettuna) kypsiä punaisia linssejä
  • 1 tl savupaprikaa
  • 3 rkl balsamicoa
  • (1/2 tl nestemäistä savuaromia, esim Poppamies)
  • 1 tl suolaa tai 1 rkl tamaria/gluteenitonta soijakastiketta
  • timjamia

Lisäksi: Kaalinlehtiä, avokadoa, sitruunaa, hapankaalia, porkkanaraastetta

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Kuori ja pilko puna- ja valkosipuli. Pilko chili ja poista siemenet tarvittaessa. Kuullota niitä öljyssä 5 minuuttia valurautapadassa tai kasarissa. 

Lisää tomaatit, linssit ja mausteet. Sekoita. Laita kansi padan päälle ja nosta uuniin. (Jos sinulta ei löydy pataa, kaada chili uunivuokaan ja peitä foliolla). Anna kypsyä 1/2-1 1/2 h. Kuten sanottu, mitä pidempään, sitä maukkaampaa. Lisää tällöin jossain vaiheessa tarvittaessa lisää vettä.

 

DSC_1909

Marsiin ja takaisin

DSC_2331

Kun olin pieni (juu oon mäkin 184cm joskus ollut pieni), oli mummin auton hansikaslokerossa aina Mars -patukka. Sieltä mä sitten kerran jos toisenkin aina nappasin sen koulun jälkeen jos mummi oli tullut hakemaan. Onneksi oli aina vain yksi, sillä melkoinen herkkuhammas olen ollut jo pienestä pitäen. Mars:it ei tosin koskaan ole olleet ihan mun lemppareita suklaapatukoista. Sellasia ihan ok, jos muuta ei ole. Voisiko tälle klassikko patukalle antaa kuitenkin uuden mahdollisuuden?

No kyllä muuten voi! Mutta kuten ehkä arvasitkin, ei sen alkuperäisessä pakkauksessa. Ja kyllä vain, niin mäkin innostuin tekemään oman versioni tästä klassikoiden klassikosta.

DSC_2330

Kuten aikaisemmissakin versioinneissa, rakentuu tämäkin herkku hieman eri palikoista kuin alkuperäinen inspiroijansa. Tällä kertaa lähdettiin liikkeelle pelkästään maku edellä. Kuinka saada rapean suklaakerroksen ympäröimä kevyen pähkinäinen ja suussa sulava nougat, jota päällystää makeaakin makeampi, tahmea toffee?

Kuin sattuman kauppaa, huomasin näiden koostuvan melko samoista palikoista kuin macaroonsitKannattaa muuten käydä kurkkaamassa niidenkin postaus, siellä enemmän höpinää macan ja saksanpähkinöiden huikeista terveysvaikutuksista. Mutta sanotaanko, että melkoisen ravinnetiheitä, niin sanottuja happy brain, patukoita on kyseessä. Kiitos erityisesti raakakaakaon, macan sekä super laadukkaiden rasvojen.

Entäs sitten kuinka moni on maistanut Marsien jäde -versioita? Helteitä ei ehkä enää ole, mutta vielä on kesää jäljellä ja suomalaisille maistuu jäätelö ympäri vuoden. Vai miten ne meni? Elikkä jäätelöversion saa korvaamalla nougaan kaakaovoin 1/2 dl kookosöljyä. Muuten oimii! Tällöin patukoita säilytetään pakasteessa ja annetaan sulaa pieni hetki ennen herkuttelua.

DSC_2300

Raaka Marsit

Nougat
Toffee
Suklaakuorrute
  • n. 170 g raakasuklaata (tai 150 g raakakaakaomassaa ja 2 rkl raaka hunajaa tai agavea)

Aloita valmistamalla nougat. Sulata kaakaovoi lempeästi vesihauteessa. Jos käytät kokonaisia pähkinöitä, siivilöi cashewt ja kaada blenderiin. Lusikoi sekaan myös jähmeä kookoskerma. Mittaa mukaan loputkin aineet ja aja tasaiseksi massaksi. 

Vuoraa pieni vuoka(n 10x15cm) leivinpaperilla ja kaada raakanougat siihen. Nosta pakastimeen jähmettymään noin tunniksi.

Valmista seuraavaksi toffee. Aloita poistamalla taateleista kivet. Sekoita ainekset keskenään monitoimi/yleiskoneessa/sauvasekoittimella tasaiseksi toffeeksi. Tasoita nougaan päälle, kun nougaa on riittävän jähmeää. Pakasta jälleen 1-2 h.

Leikkaa jäisestä levystä patukoita, vuuasta riippuen 5-6 kappaletta. Voit toki leikata myös pienempiä paloja, kuten neliöitä.

Sulata suklaa/kaakaomassa vesihauteessa. Dippaile jäiset patukat/palat suklaassa ja siirrä leivinpaperille jähmettymään. Tässä hommassa sotkeutuu sormet, mutta paras kohta valmistuksessa onkin suklaisten näppien nuoleminen <3 

 

*Resepti sisältää tuotelinkit.

DSC_2362

Keep it dirty

DSC_1797DSC_1861

Oon huomannut että viime aikoina mulla on naksahtanut päässä. Jotkut palaset on loksahdelleet paikoilleen ja oon löytänyt niin sanotun wholefoods:in. Mistä siis on kyse? Nyt en puhu Jenkkilästä kotoisin olevasta huippukalliista ja -laadukkaasta markettiketjusta. Nyt puhutaan ruuasta, joka on sitä itseään. Sitä aitoa ruokaa, jota maalla on meille tarjota juuri sellaisena kuin se on. Voisin raapustaa tähän pitkän listan siitä mitä wholefoods ei ole, mutta se ei ole mielestäni tarpeen. Pikaisella googletuksella se lienee selvää kaikille. Joskus on hyvä keskittyä vain niihin asioihin, mitä meillä on ja kuinka hienoja ne todellisuudessa ovat.

DSC_1852

Joku ajattelee, että mikä hörhö tuo kuvittelee olevansa. Näin joskus itsekin tuumasin sellaisista rehujen ihkuttajista.

Maailman ylikulutuspäivä oli eilen. Suomalaisten ylikulutuspäivä oli jo huhtikuussa. Tästä ruokateollisuus lohkaisee melkoisen palasen. Ruoka, jonka kasvatukseen ei tarvita valtavasti resursseja; jota ei tarvitse käsitellä ja lisätä saavillinen synteettisiä aineita, on meidän jokaisen edun mukaista.

Nyt jos koskaan kulutukseen tulisi kiinnittää huomiota.

Tämä ei kuitenkaan ole helppoa. Tiedän, että kulutan itse aivan liikaa. Teen päivittäin vääriä valintoja. Valitsen liian usein auton polkupyörän tai omien jalkojen sijaan. Saatan ostaa tuotteita muovipakkauksissa, eikä muidenkaan kulutustuotteiden valinnoissa ole kehumisen varaa. Kukaan ei kuitenkaan tee tällaista tahallaan, ilkeyttään. Jokainen tekee valintoja, eikä niistä tarvitse moittia. Onkin eittämättä selvää, että niin sanottuihin parempiin valintoihin tulee pyrkiä. Uskoisin myös, että tiedostaminen on ensimmäinen askel siihen kuuluisaan onneen. Olen joskus kuullut viisaammilta, että tieto voi lisätä tuskaa, mutta ymmärys ei.

DSC_1839

Nyt, jotta saisin tästä tämän päivän sillisalaatista entistäkin sekavamman, haluaisin jakaa ajatuksia vielä yhdestä aiheesta, joka on ollut mielen päällä jo pidemmän aikaa

Cleanfood. Siinä toinen käsite. Puhdasruoka. Mitä se puolestaan on? Tästä voi olla montaa mieltä, riippuu miltä kantilta katsoo. Puhtaasti kotimainen, puhtaasta maasta, eatclean eli lautasella vain selkeitä raaka-aineita. Entä sitten nämä; puhdistettu sokeri, jauho, kasvirasvat, steriloidut säilykkeet, iskukuumennetut maidot, ja niin edespäin. 

Ainakaan omaan korvaan niin sanottu puhdasruoka ei ole ole täysin yksiselitteinen. Toiselle se merkitsee kalorittomia kastikkeita, riisiä ja kanaa. Toiselle ehkä juurikin niitä kasviksia ja superfoodeja.

Harvalle on varmaan jäänyt epäselväksi oman mikrobiomin merkityksellisyys. Tähän eivät antibiootit auta, mutta ei myöskään ruuan ylipuhdistaminen. Joskus on vaan hyvä keep it dirty. Likaista ruokaa, sitä me tarvitaan enemmän. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. fermentoimista, villiruokaa, teollisten säilykkeiden ja einesten välttelyä, pesuaineilla lotraamisen vähentämistä, sekä hätävarjelusuojelun vähentämistä sekä ruuan, että yleisen hygienian suhteen.

DSC_1816

Tähän loppuun haluaisin vielä jakaa reseptin, tai ehkä pikemminkin ruokaidean, joka sopii sesonkinsa puolesta hyvin näin loppukesään. Pikaruokaa, mutta silti hyvää fiilistä ja tekemisen meininkiä. Runsaasti hyviä rasvoja ja värejä.

Voidaan hyvin <3 

Kermainen kesäkurpitsapasta

  • 2 dl cashewpähkinöitä liotettuna 1-8h
  • 1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja (pussissa) liotettuna 5-10 min
  • 2 tomaattia
  • tuoreita yrttejä (rosmariini, timjami, basilika, oregano, nokkonen…)
  • (2 Medjool taatelia kivet poistettuna)
  • (1/2 dl ravintohiivahiutaleita)
  • 1-2 kotimaista kesäkurpitsaa

Siivilöi pähkinät ja kuivatut tomaatit tomaatit. Lisää kaikki aineet paitsi kesäkurpitsa blenderiin ja aja silkkisen tasaiseksi. 

Suikaloi kesäkurpitsa(t) kuorimaveitsellä ja kääntele kermaisen kastikkeen joukkoon.

Lisäksi

  • (luomu) hapankaalia
  • (luomu) siemeniä
  • avokadoa
  • kotimaista salaattia tai muita haluamiasi kasviksia

 

DSC_1834

 

Superfoodleipä ja villiyrttipesto

DSC_2194DSC_2216DSC_2222

Suomalaiset ja leipä. Melko klassinen yhdistelmä ja todenmukainen yhtälö. Entäs sitten suomalaiset superfoodit ja leipä? On muuten mahdottoman hyvä yhdistelmä! Tämä leipä pitääkin sisällään jos jonkinmoista villikasvista. Yhtenä päätehtenä tietenkin nokkonen. ’Tietenkin’ koska onhan se nokkonen nyt vaan niin kätevä ja tosi hyvän makuinen. 

Nokkonan ei ole pelkästään se rikkaruoho, jota pitää aina kesäisin nilkat paljaana väistellä kutiavan ihottuman pelossa. Ei, se on jotain paljon hienompaa ja merkityksellisempää. Nokkosen ravitsemuksellinen arvo on huikea. Ravinteet ovat jonkin verran pinaatin luokkaa, mutta villinä kasvaessaan se saa maaperästä ravinteita ihan eri tavalla kuin kasvihuoneessa ihmisen itsensä ruokkivat vihreät. Nokkonen pitääkin sisällään erityisesti C, A, B, Eja K vitamiinia, sekä mm. kalsiumia, kaliumia, magnesiumia ja rautaa jopa 3-4 kertaa enemmän kuin pinaatissa![1.]

Nokkosta käytetäänkin monipuolisesti eri sairauksiin ja vaivoihin. Se auttaa esimerkiksi munuaisten toiminnan parantamiseen, anemian hoitoon, sekä verenpaineen ja -sokerin säätelyyn. Ja mitä, kaikki tämä löytyy meidän lähi metsästä?

Kesä alkaa olla pitkällä. Ei hätää, ei se vielä ole takana. Nokkosta voi toki kerätä läpi kesän ja vielä alkusyksystäkin. Mutta talven tullen metsästä ei vihreää juuri löydä. Nokkosta ja muita yrttejä voi säilöä itsekin pakastamalla tai kuivaamalla. Se puuha on ihan lystiä, mutta hieman työlästä. Onneksi joitakin kotimaisia yrttejä saa nykyään myös valmiiksi kuivattuna. Itsellä tulee talven tullen varmasti kulutettua yrttejä etenkin tee haudukkeina.

DSC_2197DSC_2168

Toinen asia josta tämä superleipä koostuu, ja josta olen tosi innoissani, on koivunmahla.  Tuota herkkua ei kuitenkaan enää ihan helpolla itse kerätä. Ehkä joku päivä omistan lääniä pohjoisemmasta ja kerään sieltä sitten talteen kaikki herkut. Toistaiseksi mahla tulee siis hankkia valmiiksi lasipulloon valutettuna.

Onko koivunmahla sulle tuttu? Mulle se ei oikeastaan ollut, ennen kuin pääsin tutustumaan siihen Helsinki Wildfoodsin kautta. Koivunmahla on siis aine, jonka avulla koivu herää keväisin takaisin eloon pitkän talven jälkeen. Se on uusiutuva ja puhdas luonnonvara, joka toimii luonnollisena ja virkistävänä virvoitusjuomana. Toimii muuten myös urheilujuomana ja palautumiseen, sillä se sisältää hieman sokereita, aminohappoja, C-vitamiinia, kaliumia, kalsiumia, fosforia, magnesiumia, mangaania ja sinkkiä [2.]. Mun mielestä tässä onkin jotain samoja piirteitä kuin etelästä tulevassa kaverissa kookosvedessä, eikö? Parasta toki vaan se, että tätä herkkua saa ihan meidän omilta mailta! 

Koivumahlan maku on mieto ja raikas. Jos sen maku ei ole tuttu niin kannattaa rohkeasti kokeilla! Helsinki Wildfoodsilla on muuten myös maustettuja mahloja; sekä nokkos, että minttu versiona, jotka puolestaan on ihanan raikkaita ja jäätee -tyyppisiä juomia.

DSC_2190

Superleipä

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Yhdistä kulhossa kuivat aineet ja lisää joukkoon koivumahla ja vesi.
Öljyä leipävuoka oliivi- tai kookosöljyllä ja tasoittele taikina vuokaan. Ripottele leivän päälle halutessasi lisää siemeniä. Paista uunin keskitasolla noin 45 minuuttia. 

 

Villiyrttipesto valmistuu morttelissa tuoreista voikukakan ja nokkosen lehdistä, kotimaisista auringonkukansiemenistä, oliiviöljystä, sitruunamehusta sekä Nokkos-vahvero -suolasta *. Pestoon voi myös sekoittaa nokkos- ja voikukkarouhetta intensiivisemmän maun ja ravinteiden lisäämiseksi.

*Sisältää mainoslinkin.

DSC_2194

 

 

Viherpeukalon paistos eli simppeliä ja maukasta kasvisruokaa

DSC_1693DSC_1768DSC_1735

Ei, nyt ei paisteta vihreitä peukaloita. Eikä viherpeukaloita. Ne viherpeukalot voi kyllä lähettää metsään hakemaan villiruokaa tähän reseptiin, jos ei itse just nyt jaksa.

Sanooko ruokalajike shepherd’s pie mitään? Mä olen niin hurahtanut kyseiseen ruokaan. Kyseessähän on alkujaan brittiläinen ruoka, joka koostuu jauhelihakastikekerroksesta, joka puolestaan kuorrutetaan perunamuussilla. Näin karkeasti ilmaistuna. Ideana muuten ihan huippu; pohjalle saa muhimaan mitä maukkaimman muhennoksen ja pinnalla väriä ottaa silkkisen sileä muussi. Voisipa joku tätä myös lohturuuaksi kutsua.

Mutta kuten aina, on tätäkin ruokaa pitänyt jälleen jatkojalostaa omasta toimesta. Ja niinhän se taas lähti vähän käsistä.

Itse tykkään tehdä tämän paimenen-, tai siis viherpeukalon, paistoksen kasvisversiona. Täytteeseen päätyy usein linssejä tai papuja, usein tomaattipohjaiseen kastikkeeseen. Helpointa budjettiruokaa parhaimmillaan! Kasvikset ovat taas se pelivara; sesongin mukaan muussi tehdään joko bataatista, juureksista tai näin kesäisin ehdottomasti kotimaisesta kukkakaalista! Täyttettä puolestaan ryhdistämässä muita kotimaisia kasviksia, kuten porkkanaa, lehtikaalia… Tai sitten sitä parhautta eli metsänantimia; sieniä ja villikasviksia. Chi’ching, ja lompakkokin kiittää!

DSC_1710

Kun teen kasvisruokaa, haluan hyvien, sesongin mukaisten kasvisten lisäksi kiinnittää huomiota laadukkaisiin rasvanlähteisiin. Mieluusti jopa useampaan sellaiseen mahdollisimman kattavan rasvahappokoostumuksen saamiseksi, tässä ei kannata tinkiä. Siemenet, pähkinät, kylmäpuristetut öljyt, avo… You name it! 

Mä olen itse hurahtanut näihin erilaisiin siemen ja pähkinätahnoihin. Niitähän saa nykyään vaikka minkä sorttista! Käsitellyt markettimaapähkinävoit on vaihtuneet laadukkaisiin raakatahnoihin. Jos arjessa, tai juhlassa, haluaa säästää aikaa ja vaivaa, on nämä valmiit tahnat iso helpotus. Paitsi että maistuvat ihanalta sellaisenaan luomu maissikakkujen päällä, saa niistä makua myös yllättävissäkin ruuissa. Kuten juurikin suolaisissa ruuissa. Pataruuat, keitot ja vaikkapa salaatinkastikkeet saa ihan uuden ilmeen muutamasta lusikallisesta pähkinätahnaa.

Tän hetken lemppari on ehdottomasti proteiinipitoinen hampunsiementahna. Hampussa on muuten runsaasti rautaa ja E-vitamiinia. Myös sen omega-3 ja -6 suhde on ihmiselle täydellisessä suhteessa. Maultaan hamppu on pehmeän pähkinäinen. Se on voimakas, mutta maukas ja sopiikin siksi hyvin maustamaan suolaisiakin ruokia.

DSC_1743

Jos sinulla on mahdollisuus saada käsiisi itse kerättyjä kanttarelleja, joko edellisvuotisia pakasteen perältä tai tuoreita lähimetsästä, suosittelen ehdottomasti käyttämään niitä. Myös lehtikaalin voi korvata joko villiyrteillä, tai vastaavasti jollain itsekasvatetulla vihreällä. Näillä kahdella kikalla saat laskettua ateriakustannusta ja toisaalta nostettua ravintoarvoja entisestään!

Vege shepherd’s pie
  • 1 sipuli tai muutama kesäsipuli
  • (kanttarelleja)
  • 3-4 lehtikaalin lehteä tai esimerkiksi nokkosen lehtiä
  • 2 prk vihreitä linssejä
  • 1 rkl kookosmannaa *
  • 2 rkl hampunsiementahnaa *
  • 1,5 dl vettä tai kasvilientä
  • (tuoretta) timjamia
  • n. 1 tl merisuolaa *
  • pippuria

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Keitä kukkakaali lähes kypsäksi (noin 5 minuuttia). Soseuta sileäksi pienen määrän keitinvettä ja kookosmannan kanssa, mausta suolalla. Suosittelen käyttämään soseuttamiseen tehosekoitinta, jolloin saat silkkisen lopputuloksen.

Kuutioi sipuli ja kuullota pannulla kookosöljyssä muutama minuutti. (Lisää kanttarellit.) Poista lehtikaalista ruodit ja revi lehdet pienemmäksi (nokkosen lehtiä ei tarvitse käsitellä, jos käytät niitä), lisää pannulle valutettujan ja huuhdeltujen vihreiden linssien kanssa. Lisää myös manna, hampunsiementahna, vesi ja mausteet. Sekoita tasaiseksi ja kaada uunivuokaan. Levitä kukkakaalimuussi paistoksen päälle ja paista uunissa noin 15 minuutin ajan, kunnes pinta alkaa saada hieman väriä.

Nauti raikkaiden kasvisten kera!

 

*Sisältää mainoslinkin.

DSC_1720