Minne mä laitan kaikki nää mustikat -piirakka

DSC_0791DSC_0757DSC_0699DSC_0728

Terkkuja Itä-Suomesta! Täällä on jo niin laitettu mökki-mode päälle. Ihan huikeeta kun saa olla kaukana kaupungin vilskeestä ja liikenteestä. Keskellä korpea, järven äärellä mieli kirkastuu ja rauhoittuu.

Tällä kertaa jätänkin ylimääräiset höpinät sikseen ja annan reseptin kuvineen puhua puolestaan.

Tämän viljattoman piirakan saat aikaiseksi, kunhan käden ulottuvilta löytyy munia, kookosöljyä ja -jauhoa, hunajaa, sekä metsä täynnä mustikoita. Vastaavasti vegaaniseen versioon tarvitset banaaneja, kookosöljyä ja -jauhoa, agavesiirappia, sekä niitä mustikoita.

Ja siis nyt viimeistään metsään sieltä poimimaan niitä mustikoita! Nimittäin niitä riittää. Tai vastaavasti käyttöön pakasteesta ne viimeisetkin viime vuotiset marjat.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan, tämä kesäinen jälkkäri puhuu puolestaan!

DSC_0798DSC_0694

Viljaton mustikkapiirakka
Pohja
  • 3 luomu munaa
  • 1 pieni ja kypsä banaani tai 1 luomu muna lisää
  • 3/4 dl kotimaista luomu hunajaa
  • 3/4 dl kookosöljyä
  • 1/2 tl suolaa
  • 1/2 tl leivinjauhetta
  • 1,5 dl kookosjauhoa
Täyte
  • 200-300 g mustikoita
  • (1 rkl tärkkelystä)
Muru
  • 1 rkl kotimaista luomuhunajaa
  • 2 rkl kookosöljyä
  • 1 dl kookosjauhoa
  • 1/3 tl suolaa
Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Sekoita kaikki pohjan ainekset keskenään esimerkiksi blenderissä tai yleiskoneessa. Voit sekoittaa kaikki ainekset myös kulhossa, jolloin banaanin voi muussata vaikkapa haarukalla. Jos banaaneja ei löydy, voit korvata sen hyvin myös yhdellä munalla. Vastaavasti jos haluat vegaanisen version, voi munat korvata yhteensä kolmella banaanilla ja hunajan vaihtaa agaveen. 
Öljyä vuoka kevyesti ja levitä taikina pohjalle. Kaada tuoreet mustikat pohjan päälle, jos käytät pakastemustikoita, kannattaa ne ensiksi sulattaa ja sekoittaa joukkoon 1 rkl perunajauhoa tai tapiokatärkkelystä.
Sekoita murun ainekset kulhossa sormilla puristellen ja ripottele se piirakan päälle. 
Paista uunin keskitasolla 20-25 minuuttia. Tarjoile esimerkiksi kuohkeaksi vatkatun kookoskerman kanssa!

DSC_0742

On the road

DSC_0168

Nyt ollaan kuulkaa jännän äärellä, sillä ensimmäistä kertaa elämässäni postailen tien päältä. On the road, suuntana Itä-Suomi!

Matkustaminen on pääasiassa kivaa. Tärkeintä ei ole päämäärä vaan matka, vai miten se meni.  Mikä ainakin on varmaa on se, että matkustaminen on sata kertaa kivempaa jos on kunnon eväät matkassa. Me lähdettiin tänään matkaan jo aamutuimaan. Osa meistä nauttikin aamupalansa eväiden muodossa, joten eväiden rooli nousi isommaksi.

Matka-aika ei ole valtaisa, mutta sen verran pitkä ettei yhdeltä istumalta pääse perille. Vaikka pyritään aina pääsemään tavoitteeseen yhden pysähdyksen taktiikka, ei se aina vaan ihan toimi. Kahden naisen ollessa tien päällä tulee vessataukoja olla vähintään joka toinen tunti. Jos teknisesti olisi mahdollista, niin mielellään kaksi kertaa tunnissa.

Okei, takaisin niihen eväisiin. Valmistelin ja valmistin eilen meidän tämän päivän eväät mukaan, joten aamulla oli helppo vain napata rasiat mukaan. Seuraavaksi pieni vilaus mitä meidän eväskassi pitää sisällään.

DSC_0213DSC_0202DSC_0237DSC_0182DSC_0177

 

Koska huoltsikka kahvi ei nappaa, on mukana oma Aeropressi ja edellisenä päivänä jauhettu luomu kahvi. Ainoa mitä siis tarvitsee, on kuuma vesi.

Ennen ajattelin että hulluja tuollaiset, miksi ei muka tavan mokka kelpaa. Nyt kuitenkin erityisesti herkkävatsaisena haluan optimoida hyvän olon, jota huoltoaseman kahvi valitettavasti ei tuo. Ja hei, onhan tuoreelta uutettu kahvi laadukkaasta, vasta jauhetusta kahvista nyt vaan ihan eri luokkaa. Tämä on siis asia, jota voin lämpimästi suositella muillekin hifistelemään!

Ite tykkään vielä lisäillä kahviin millon mitäkin lisukkeita. Nyt tien päällä kulkee mukana raakakaakao, joka onkin kahvin seassa ihan omaa luokkaansa (etenkin tällaisen suklaan rakastajan näkövinkkelistä).

DSC_0198DSC_0191DSC_0186

 

Mukana oli siis tuoreita kasviksia, brownie keksejä (resepti täällä), pinaatti-kookospannaria(resepti täällä), kahvia ja raakapalleroisia. Näistä mokkaisista, vihreistä, mokka palleroisista tulikin niin hyviä, että ajattelin jakaa reseptin teidän kanssanne.

Mocca-monsteri raakapallerot

  • 4 Medjool-taatelia
  • puolikas banaani
  • 2 rkl hampunsiementahnaa
  • 1 rkl kookosöljyä
  • n 2 dl hamppuproteiinia, kookosjauhoja, kurpitsansiemenjauhoja
  • ripaus suolaa
  • kuivattua nokkosta
  • lakritsinjuurijauhetta
  • 2 tl luomu kahvipapuja
  • kaakaonibsejä

Sekoita kaikki aineet(paitsi kaakaonibsit) tasaiseksi yleiskoneessa, kääntele lopuksi kaakaonibsit sekaan sattumiksi. Pyörittele palleroisiksi, säilytä jääkaapissa.

 

DSC_0144

Kirsikka-kurpitsansiemen galette

DSC_9673DSC_9653DSC_9705

Vai silläviisii mansikat?? Menitte vaan mitään sanomatta, hyvä että kerkes edes morjenstamaan. No, eipä sillä, muutama kilo jo onneksi pakkasessa. Ainakin meillä, toivottavasti teilläkin! Eikä tämä maailma tähän lopu. Onneksi luonnolla on tarjota muitakin herkkuja. Niitähän on vielä tulossa vaikka kuinka, erityisesti loppukesää odotellen. Nyt ajankohtaisimpana varmasti kirsikat, toki siis mustikoiden ohella. Kirsikat saattaa jakaa mielipiteitä, monilla ollessa mielikuva vain niistä hirvittävistä neon-pinkeistä-sokeriliemi ”kirsikoista”. Aidot, mehevät ja tuoreet kirsikat ovat kuitenkin, onneksi, jotain ihan muuta.

Helpot ja yksinkertaiset kesäjälkkärit on tarpeen etenkin lomilla. Ja ehkä vielä spesifimmin mökki lomilla. Tällöin keittiövarustus on harvoin samalla tasolla kuin kotona, joten sekoita-yhteen-ja-heitä-uuniin leivonnaiset on kaivattuja. Allekirjoittanut pääseekin viimein ensi viikoksi mökille testailemaan tositoimiin että kuinka käy.

Mikä on hyvä muistaa, on se, ettei kaiken tarvitse aina olla nopeaa. Etenkään lomalla. Silloinhan ei ole muuta kuin aikaa, ja joskus asioille vain täytyy antaa aikaa. Se luo hyvää kontrastia arjen kiireille, jonne tosin sinnekin olisi hyvä saada ujutettua rentoja ja rauhoittavia hetkiä.

Kokeillaan vaikka heti. Nytkö? Just nyt. Hengitä muutama kerta rauhassa sisään ja hitaasti hitaasti ulos. Sulje vaikka silmät jos se auttaa keskittymään.

Tunnetko olosi rentoutuneemmaksi? Hyvä. Sit voidaankin lähteä kokkailemaan.

DSC_9594

Nappaa kirsikat mukaan ja mene vaikka terassille aurinkoon istuskelemaan. Perkaa kirsikoista kivet kaikessa rauhassa. Sormet on ihan punaisena noista mehevistä, tumman punaisista, luumarjoista. Niitä kannattaa varata vähän ekstraa. Että voi napostella välistä.

Galetten rapea, hieman murotaikinamainen, pohja sekoitellaan kurpitsansiemenjauhosta. Sen lumoava tuoksu valtaa koko asunnon uunissa paistuessaan. Monen moni muu jauho jääkin heittämällä kakkoseksi tämän jauhon pähkinäisessä maukkaudessa. Tästä kauniin vihreästä jauhosta kirjoittelinkin ja aiemmin täällä. Kurpitsansiemenet auttaa nimittäin kanssa sen rauhaisan mielen tavoittamiseen.

Uunituore, lämmin galette nostetaan uunista. Kirsikat ovat hilloutuneet piirakan pinnalta ja kultainen kuoritaikina rapeutunut. Piirakka on parhaimmillaan lämpimänä kylmän sitruuna-kerman kera!

DSC_9549DSC_9582DSC_9603DSC_9701

 

Kirsikkahillo

  • 400-500g tuoreita kirsikoita
  • 3 rkl mustia* tai vaaleita* chiasiemeniä
  • (2 rkl agavesiirappia*, lisää tarvittaessa kirsikoiden makeuden mukaan)

(Jos tarjoilet lisukkeeksi cashewkermaa, aloita laittamalla pähkinät likoamaan.)

Poista kirsikoista kivet (puolittamalla ne veitsellä ja kääntäen). Säästä sivuun noin kolmasosa kirsikanpuolikkaista ja survo tai soseuta 2/3 karkeaksi, sattumia saa siis jäädä. Sekoita joukkoon chiasiemenet, maista ja lisää tarvittaessa agavea makeutukseen. Siirrä kylmään turpoamaan.

 

Kurpitsansiemenkuori

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Sekoita kaikki aineet huolella keskenään. Voit tehdä tämän myös yleiskoneessa, taikinasta tulisi tulla murutaikinamainen, mutta hieman kosteampi. Lisää nestettä tarvittaessa enemmän. Anna taikinan olla hetki, tai siirrä tarvittaessa 10 minuutiksi jääkaappiin, jotta siitä tulee käsiteltävämpää.

Kaulitse taikinaa kahden leivinpaperin välissä, voit tehdä yhden isomman(paistaa joko pellillä tai piirakkavuuassa) tai useamman pienemmän. Lusikoi kirsikkahilloa keskelle, lisää päälle aiemmin säästettyjä kirsikanpuolikkaita ja kääntele kuoren reunat varovasti täytteen päälle reunoilta. Paista 200 asteessa 15-20 minuuttia pienempiä, ja yhtä isompaa 25-30 (laske tarvittaessa lämpötilaa, jos reunat alkavat saada liikaa väriä).

 

Cashewkerma

Siivilöi liotetut pähkinät. Blendaa kaikkia aineksia tehosekoittimessa tai yleiskoneessa täydellä teholla, kunnes seoksesta muodostuu sileää. Lisää nestettä alussa vain tilkka ja lisää tarvittaessa lisää jotta saat haluamasi koostumuksen. Tarjoile jääkaappi viileänä galetten kanssa.

 

*Sisältää mainoslinkin.

DSC_9677DSC_9711

Villit ruusujuuritryffelit

DSC_9343DSC_9302DSC_9334

Ootte varmaan jo huomannu, kuinka villiyrtit ja -kasvikset on olleet nouseva trendi viime aikoina? Tää on jopa sellainen trendi johon mäkin olen hurahtanut mukaan. Kerrankin mäkin teen jotain villiä!

Tähän trendiin kun ei liity pelkästään se, että metsä on pullollaan ilmaista ruokaa. Ne kun ei ole mitä tahansa rikkaruohoja, vaan monilla on jopa lääkinnällisiä ominaisuuksia. Metsä itsessään on jo niin terapeuttinen paikka, että pelkkä korvessa hengailu ja tepastelu rauhoittaa mieltä (okei, vähän vaatii zen -mieltä että kestää ne hyttyset). Itse ainakin huomaan stressitasojen välittömän laskun jo pienenkin poluilla kikkailun jälkeen. Parasta vielä on, jos saa metsään mukaan hyvän kamun. Oli se sitten äiti, isä, sisko, veli, koira, kaveri tai kuka vain. Näin kokemukseen saa yhdistettyä vielä sosialisoitumisen, ihan parasta!

Muistan kun junnuna ensikosketus villiyrtteihin taisi olla joskus tarhaikäisenä. Oltiin metsässä ja maisteltiin ketunleipää. Mietin että miksi sillä on sellainen nimi, eihän se edes ole leivän näköinen ja missä se kettu on ja miksi me syödään sen leipää? Ketunleivät eivät tuohon aikaan lähteneet metsästä mukaan samoissa määrin kuin vaikka kantarellit ja mustikat, jotka on metsänantimista useimmille melkoisesti tutumpia.

DSC_9360DSC_9393DSC_8923

Tapasin tuossa hetki sitten ihanat Helsinki Wildfoodsin Annikan ja Annan. Kyseessä on siis vuosi sitten liikkeelle lähtenyt brändi, joka pitää sisällään täysin kotimaisia, laadukkaita, luonnontuotealan elintarvikkeita. Heiltä löytyy mm. koivunmahlaa, yrttihaudukkeita, maustesuoloja, koivusokeria (marjajauheilla ja ilman), villiyrttirouheita ja vaikka mitä muuta! Ne kelpaa siis sekä super-hifi-superfood -smoothieen, että ihan perus maustekaappiin. Mutta mikä parasta, näiden tuotteiden tuotannossa kiinnitetään huomiota tuotteen koko elinkaaren ekologisuuteen. Myös pakkaukset ovat biohajoavaa materiaalia, eli tuotteet on siis kirjaimellisesti täysin luonnollisia.

Itse olen viimeaikoina kiinnostunut erityisesti lääkinnällisistä villiyrteistä, joten mulle silmään osui näistä tuotteista heti ruusujuuri yrttitee. Ruusujuuri on maksaruohokasveihin kuuluva luonnonvarainen kasvi, joka kasvaa pääasiassa tunturiseuduilla eli todella karuissa olosuhteissa. Siksi se onkin voimakas adaptogeeni sekä antioksidantti suojaten mm rasvojen hapettumiselta. Ruusujuuren on myös tutkittu edistävän kognitiivisia kykyjä eli tehostavan oppimista. Perinteisesti sitä käytetään mielen virkistämiseen sekä masennuksen hoitoon.

Wildfoodsin ruusujuuriyrttitee sisältää lisäksi vadelmanlehtiä, maitohorsmankukkaa ja -lehteä, sekä koivunlehtiä. Maku onkin raikkaan makea, joten se sopi loistavasti näihin valkosuklaisiin raakatryffeleihin.

DSC_9387DSC_9338

Ruusujuuritryffelit  Semiraaka

Lusikoi paksu kerma kookosmaitotölkin pinnalta. Lämmitä kookoskerma kattilassa, mutta älä keitä. Siirrä kattila syrjään ja mittaa ruusujuuritee sekaan. Laita kattilan päälle kansi ja anna hautua 10-15 minuuttia.
Siivilöi kerma vesihauteen kestävään astiaan(painele teen yrttejä varovasti siivilää vasten, jotta saat kaikki makuaineet talteen. Säästä ylijäänyt teemäski ja blendaa se seuraavan aamun smoothien sekaan) ja lisää sekaan kaakaovoi, kookossose(tai -öljy), suola ja koivusokeri. Sulata miedolla lämmöllä ja sekoita hyvin. Kun seos on sulanut ja tasainen, kaada se leivinpaperilla vuorattuun pieneen vuokaan ja siirrä kylmään jähmettymään(pakasteessa noin tunti, jääkaapissa kaksi).
Lusikoi jähmettyneestä massasta lusikalla palasia, pyöritä käsien välissä palleroisiksi ja pyörittele puolukkakoivusokerissa. Säilytä tryffeleitä jääkaapissa ja nautiskele hyvässä seurassa.
*Sisältää mainoslinkin.
DSC_9339

Porkkana nokkit naattipestolla

DSC_8602DSC_8607DSC_8554DSC_8531DSC_8514

Huh, melkoista härdelliä ollut viime päivät ja vielä vaan jatkuu. Mut ei haittaa muuten yhtään! Kaikkea super siistiä meneillään ja tulossa etten malta odottaa. Sateisia kelejäkään ei ole kehdannu murehtia ihmetellä, kun puuhaa on niin paljon. Ei kuitenkaan niin paljon, että ekat mansikat on jo pakkasessa. 

Koiran kanssa ollaan väliajoilla hengailtu metsässä ja syöty hetki sitten kypsyneitä mustikoita. On muuten hyviä! Makeita ja ihan kivan kokoisiakin. Sopivasti tuulta ja sadetta, niin ei ötökätkään kiusi. On toi metsässä hengailu sitten niin rentouttavaa puuhaa, siellä ajantaju lähtee kokonaan.

Vähän tämä sateinen keli on kuitenkin saanut intoutumaan vähän erilaiseen ruokaan, kun pihan grilli ei tihkusateessa oikein luokseen houkuttele. Pakasteen tarjontaan ei todellakaan turvauduta, vaan ihan yhtälailla sesongin raaka-aineisiin kuten kesään kuuluu. Ja kyllä muuten tulikin aikamoisen hyvä setti. Edullinen, sesongin mukainen, suhteellisen nopea valmistaa, mutta ennenkaikkea helppoa ja maukasta. Sopii siis arkeen tai juhlaan. Porkkanoiden kiehuessa voi valmistella pestoa, ja gnocchitaikinan asettuessa valmistaa pesto loppuun.

Kyseessä on siis porkkana gnocchit, jotka tarjoillaan naateista tehdyn peston kera. Porkkana hyödynnetään siis päästä varpaisiin. Vihdoinkin pääsee siis vastaamaan torikauppiaalle, että ’joo kiitti, jätä vaan naatit, ne tulee mukaan’. 

Koko ruoka on täysin vegaani ja gluteeniton. Tällä kertaa (tsekkaa myös aiemmin tehdyt bataatti-sitruuna gnocchit) jauhoina käytin kikhernejauhoa, joka on jo itsessään tosi maukasta. Kikhernejauho on myös proteiinipitoista ja sillä saakin kivan rakenteen gnoccheihin. Nykyään kikhernejauhoja saa jo isoimmista marketeista tai ainakin luontaistuotekaupoista. Itse tykkään tästä kikhernejauhosta hyvän makunsa ja laatunsa puolesta.

DSC_8509DSC_8573DSC_8605

Porkkana gnocchit

  • 2 pienehköä jauhoista perunaa
  • 3 porkkanaa
  • 4-6 dl kikhernejauhoja riippuen kasvisten koosta, hieman ekstraa myös työstämiseen
  • 2/3 tl suolaa
Laita vesi kiehumaan kattilaan ja mausta n 1/2 rkl suolalla. Kuori perunat ja pilko ne sekä porkkanat samankokoiseksi palaksi, keitä kypsäksi. Kaada vesi pois ja soseuta kasvikset sauvasekoittimella, tehosekoittimessa tai vaikkapa perunasurvimella. Anna jäähtyä, kunnes sose on käsiteltävän lämpöistä.
Sekoita joukkoon suola, ja jauhoja, kunnes saat aikaiseksi käsiteltävää taikinaa. Taikina saa jäädä pehmeäksi, mutta sen tulee pysyä kasassa säilyttäen muotonsa. Anna asettua hetki(muutama minuutti).
Pyörittele taikinasta pötköjä, leikkaa paloiksi ja nakkaa palat kiehuvaan veteen. Gnocchit on valmiita, kun ne nousevat pintaan. Kalasta (reikäkauhalla) pois. Tässä vaiheessa ne on jo valmiita syötäväksi, mutta suosittelen paistamaan ne vielä pikaisesti pannulla tilkassa oliiviöljyä rapean, kullankeltaisen paistopinnan aikaansaamiseksi.
Naattipesto
  • puoli punttia porkkanan naatteja, lehtiosaa
  • puoli punttia basilikaa
  • runsas kourallinen luomu kurpitsansiemeniä
  • 1 valkosipulinkynsi
  • puolikkaan sitruunan mehu
  • suolaa
  • pippuria
  • (2 rkl hiivahiutaleita)
  • 2/3 dl oliiviöljyä
  • kuumaa vettä sen verta että saat haluamasi koostumuksen

Lisää kaikki aineet tehosekoittimeen tai yleiskoneeseen paitsi öljy ja vesi. Sekoita tasaiseksi massaksi 1-2 minuutin ajan. Kaavi massaa välillä reunoilta alas. Jatka sekoittamista ja lisää samalla öljy ohuena nauhana. Lisää samoin kuumaa vettä samalla sekoittaen, kunnes koostumus on haluamasilaista, itse lisäsin 1/2-1 dl. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.

 

Tarjoile gnocchien kanssa. Ripottele päälle vielä tuoreita yrttejä ja hiivahiutaleita.

 

DSC_8594

Kuinka mun kuuluu herkutella

DSC_8184

 

Herkut ja herkuttelu.

Ne iltapäivälehtien, sosiaalisen sekä muun median kautta kaikkien huulille päätyneet ja varsin mediaseksikkäät puheenaiheet. Mikä on herkku, mikä ei? Mitä ylipäätään on herkuttelu ja koska se on sallittua? 

Kun erään ravitsemusterapeutin mukaan saat syödä karkkia vaikka joka päivä. Sanoo samaan aikaan fitnesstähti että kanna vaan niitä rasioita mukana. Se on ihan ok, koska #tääonmunjuttu. Mikä näistä malleista on normaali? Minkä mallin mukaan olisi parasta toimia, että olisi mahdollisimman tavallinen ja toimisi oikein. Vai että ehkä vain tiedostamattaan ajattelisi ja tekisi asiat tietyn instituution mukaan.

Itse kysyisin kuitenkin tätä: miksi määrittää erilaisia toimintamalleja? Jos meitä ympäröivä yhteiskunta jotain osaa, niin lokeroinnin ja rajojen asettamisen. Kaikki isketään samaan malliin ja jo synnytyslaitokselta ympäröivä maailma iskostaa meihin tietyn toimintamallin. Valintoja opetetaan tekemään pelon kautta, kuin uhkailemalla. Jos syöt liikaa sokeria, saat diabeteksen. Jos taas liikaa suolaa, saat aivoinfarktin. Näin ilmaistuna asiat jäävät irralleen. Siinä samalla pakkaa sekoittavat lööpit, joissa kaurapuuro aiheuttaakin syöpää ja liikaan veden juomiseen voi kuolla.

 

DSC_8191

 

Olisiko parempi kieltämisen sijaan kannustaa oma-alotteisuuteen ja tarvittaessa antaa rakennuspalikoita ja rohkaisua?

Lauantaisin on karkkipäivä, silloin SAA syödä herkkuja. Tosin perjantaisin syödään illalla pizzaa. Mutta arkisin syödään sitten suositusten mukaan. Mutta entä miksi kasviksia syödään juuri puoli lautasellista (ja muuten muistithan että puoli kiloa päivässä)? Entä miksi sitä kalaa kuuluu syödä kaksi kertaa viikossa?

Asioita tehdään tai jätetään tekemättä. Jos valitaan viimeinen, koetaan huonoa omatuntoa. Sekään ei ole hyvä. Tarvitaan siis jonkun myönnytys.

 

DSC_8209

 

Seuraavaksi tulee siis ravitsemusterapeutti, joka sanoo että on ihan ok herkutella joka päivä. Kunhan ne on pahoja ne herkut. Tai mahdollisimman kovia, ettei niitä pysty syödä.

Anteeksi, mutta mihin on unohdettu ihmisen luontainen, evolutiivisesti varsin merkittävä, halu ja nautinto syödä? Se luontainen tapa syödä ja nauttia ruuasta, josta ei tarvitse potea huonoa omatuntoa millään asteikolla? Se on piilotettu kaikkien säädösten ja ohjeiden taakse. Ongelma ei ole edes se, ettei ohjeita ja suosituksia perustella, paitsi että maidosta saa kalsiumia ja parsakaalista vitamiineja, vaan se ettei omia tuntemuksia enää osata kuunnella.

Kaikki tietää fiiliksen, kun on kuuma kesäpäivä. Hiki virtaa ja päässä vähän heittää (siis suolojen puutteesta). Tilanteessa auttaa vesi, kylmä jäde, tai vastaavasti jokin suolainen. Heti helpottaa. Äärimmäinen tilanne, jossa tulee usein toimittua kehon tuntemusten mukaan helpottamaan sen tasapainoa. Olisiko tämä mahdollista tuoda jokapäiväiseksi ja koko aikaiseksi?

 

DSC_8156

 

Ruuasta saa ja kuuluu nauttia. Kukaan ei ole Sinulle oikea määrittelemään, mikä on herkkua ja mikä ei. Se valinta täytyy tehdä ihan itse. Kuunnellen omaa kehoa ja omia tuntemuksia. Jos on ihan hiljaa ja kuuntelet todella tarkkaan, voit kuulla sen. Omalla toiminnallaan tähän voi vaikuttaa ja sen suuntaa voi halutessaan muuttaa. Valmiiksi valetusta mallista on mahdollista astua ulos, eikä kenenkään tulevaisuutta leimata synnytyslaitoksella. Mikään instituutio ei ole oikeutettu siihen vaikuttamaan.

 

Versio 2

 

Hassua sinänsä, olen jollain tapaa edellä mainitsemani ravitsemusterapeutin kanssa samaa mieltä. Jollain ihan muulla kuin sillä, että pahan makuinen ruoka tai mahdollisimman kovat karkit olisivat hyvä painonhallintakeino. Tai sillä, että kyllä, saat sallia itsellesi jäätelön vaikka joka päivä kesällä vaikka se olisi virallisten päättäjien mukaan jotenkin kyseenalaista. Entäs sitten? Rohkenen väittää, ettei jäätelö ole syy suomalaisten painonhallinta-, tai mahdollisiin itsetunto-ongelmiin. Asia, josta olen samaa mieltä on se, että ruuan ei aina tarvitse maistua hyvältä.

Miksi?

Kysymys; muistatko kun ensimmäisen kerran maistoit vaikkapa äyriäisiä tai sieniä? Niinpä.

”Hyi, en syö.” ”Syö nyt, ne on terveellisiä.” ”No hyi, sit en ainakaan.”

Uudet maut ja koostumukset saattavat aiheuttaa monissa ällötysreaktioita. Näin on luultavasti tapahtunut jokaiselle, kun olemme siirtyneet rintaruokinnasta kiinteään. Useat maistelukerrat ovat totuttaneet nuo oudot maut meihin, ja nyt ne maistuvat jo ihan normaaleilta. Uusille asioille on siis hyvä antaa aikaa.

Entäpä sitten sana terveellinen? Se saa meissä monissa aikaan pienen puistatuksen. Usein siinä on jopa hieman negatiivinen kaiku. Terveellinen herkku. Gojimarjoilla kuorrutettuja sellerinvarsia, nam. Jep, varmasti _tosi_ hyvää.

Itseään ei voi huijata. Miksi kukaan edes haluaisi huijata itseään? Ei suklaata tarvitse korvata porkkanalla. Mitä jos söisi suklaan suklaana ja porkkanan porkkanana? Kotimainen, tuore, vasta maasta nostettu, ehkä vielä vähän multainen porkkana, joka on saanut kasvaa ulkona, ilman lannotteita tai karkotteita. Tai sitten se suklaa. Tumma, laadukas, luomu suklaa, ilman kilometrin mittaista ainesosaluetteloa, makeana tai ilman, jäätelössä tai sellaisenaan, how ever you like it.

Kukaan ei ole oikeutettu sanomaan että Sinulla on oikeus herkutella vain yhtenä päivänä viikossa. Päivän saat itse valita, kunhan se on lauantai. Maanantaina alkaa sitten uusi elämä, niin se PT sanoi siinä iltapäivälehdessä. Arkisin syödään tylsää ruokaa saman kaavan mukaan, kunhan muistaa joka aterialla lasin maitoa ja kasviksia puoli kiloa päivässä. Ihan vaan koska joku ylempi taho on näin sanonut, ilman sen kummempaa selitystä. Niin vaan kuuluu tehdä.

Asioista on hyvä ottaa selvää, mutta myös itseä täytyy kuunnella. Me ollaan kaikki erillaisia, vaikka palikka tasolla toimitaankin melko samalla tavalla. Asioita kuuluu kyseenalaistaa ja herkutella kuuluu joka päivä. Jos salaatinlehti ei maistu, sitä ei tarvitse syödä. Ruuasta saa tehdä just niin hyvää kun ikinä haluu.

Jos jonkun vinkin saan antaa, kun haluaa herkutella spesiaalisti, panosta laatuun. Oli se sitten viini, suklaa, raakajuusto, itsetehdyt sipsit, käsin tehty jäätelö, kahvi, tai jotain ihan muuta. Ja aloita viikkosi sillä. Ihan oikeasti. Jos pidät suklaasta, aloita maanantaiaamusi laadukkaalla suklaalla. Kokeile edes. Voin luvata että siihen ei kuole. Mutta kuka tietää, ehkä saat itsellesi hippusen paremman ja onnistuneemman päivän kun sen aloittaa hyvin jo ihan alusta asti.

 

DSC_8168

 

Herkut ja herkuttelu.

Ne kuuluu kaikille.

 

 

Raakaa tacoilua

DSC_6935DSC_6900DSC_6931DSC_6930DSC_6920

Kuuluuko arkena syödä pelkkiä patoja, keittoja, laatikkoja ja muhennoksia? No ei kuuluu. Saa jos haluaa, mutta miltä kuulostaisi hulluna sesonkikasviksia sisältävät salaatinlehtitacot, jotka eivät vaadi minkään valtakunnan kypsennystä?

Lohen ja salsan voi halutessaan laittaa maustumaan jo edellisenä iltana, jolloin ne on nopeasti valmiina seuraavana päivänä. Lohen tapauksessa kyseessä ei ole graavaus, joten pikamaustuminen juuri ennen ruokailua on myös ihan riittävä. Lohta ei kuitenkaan edes raakakypsytetä, eli sitruunasta ei lisätä kuin kuori. Mehun voi halutessaan puristaa sekaan, mutta happo muuttaa proteiineja kalan pinnalta jolloin tekstuuri muuttuu hieman. Reseptin kala ei siis varsinaisesti ole Etelä-Amerikasta tutuksi tullut ceviche. Mutta lainataan hetkeksi kyseistä termiä.

Ja sitten nämä mansikat. Voitaisiinko ottaa pieni hiljainen hetki niille? Siis nam! Ihanaa että nyt niillä ei ole enää sisäfileen hintaa (okei, en ole syönyt punaista lihaa enää pitkiin aikoihin mutta termi on jäänyt jostain lapsuudesta. Kuka muu vertaa ruuan kilohintoja sisäfileen kilohintaan?). Eli mansikat ei siis just nyt maksa mansikoita (heh…) vaan inhimilliseen hintaan lähtee. Kuten muutkin suomalaiset kasvikset.

Nyt lopetan nämä laittoman huonot vitsit ja siirrytään suoraan reseptiin!

DSC_6896DSC_6949

Lohi ’ceviche’

  • puolisen kiloa lohifilettä
  • 1 avokado
  • 1-2 tl merisuolaa
  • 1 luomu sitruunan kuoriraaste
  • (1 chili)

Nypi tarvittaessa ruodot fileestä. Poista nahka ja siivuta lohi 0,5-1 cm paksuisiksi siivuiksi ja siivut uudelleen 3-4 osaan. Kuutioi avokado ja yhdistä kaikki aineet kulhossa, lisää suolaa vähän maun mukaan. Jos pidät tulisesta, lisää joukkoon ohueksi siivutettua chiliä. Siirrä kylmään maustumaan.

Mansikkasalsa

  • puolisen kiloa tuoreita mansikoita
  • 2 tomaattia
  • 2 kesäsipulia varsineen
  • 1 rkl hunajaa
  • 2 rkl balsamicoa
  • puolikkaan luomu sitruunan mehu
  • 2 rkl laadukasta oliiviöljyä
  • suolaa
  • pippuria

Kuutioi mansikat ja tomaatit pieneksi kuutioksi. Siivuta kesäsipulit. Yhdistä kaikki kulhossa ja mausta. Anna maustua hetki. Tämäkin salsa paranee ’vanhetessaan’, eli sekin säilyy hyvänä muutaman päivän jääkaapissa.

Lisäksi: Lehtisalaattia tai muuta kotimaista, kasassa pysyvää salaattia; retiisejä siivuina; tuoretta basilikaa

Vinkki! Jos käsin syöminen ei nappaa, muotoile annos salaatin muotoon.

 

DSC_6946

Ajatuksenvirtaa MACAroonseilla

DSC_7415DSC_7400DSC_7387DSC_7372

Jokainen voi varmasti yhdistää aivojen vireystilan ja energiset sekä onnistuneet päivät toisiinsa. Vireät aivot ovat edellytys hyvään mielentilaan ja kognitiiviseen kehitykseen. Mulle itselle vireystila on äärimmäisen tärkeä erityisesti silloin kun haluan saada itsestä jotain luovaa irti. Oli se sitten sommittelua, kuvaamista, reseptien ideointia, kirjoittamista tai oivalluksia. Jos pienen hetken on joutunut kulkemaan sumussa ja alkaa ajatus taas virtaamaan, tuntuu maailma avartuvan ja silmien avautuvan.

Tietyillä rutiineilla, sekä passelilla ravinnolla saa aivotoimintoja potkastua persuksille saaden vähän lisävauhtia pääkoppaan. Voit siis itse vaikuttaa siihen, kuinka keveästi ajatus kulkee. Entä miltä kuulostaisi se että pysyisit virkeänä koko päivän, eikä lounaan jälkeen tule fiilistä että pääsisipä ruokalevolle? On ok olla joskus väsynyt, mutta sen ei pitäisi olla päivittäistä. Ei edes jokatoispäivittäistä. Väsynyt voi olla silloin kun nukkuu öisin.

Stressaavat tilanteet kuormittavat aivojamme valtavasti. Aivot kuluttavat runsaasti energiaa käyttämättöminä ja moninkertaisesti haastavia pulmia pähkäiltäessä. Aivot ei ole lihas siinä missä haukkari, mutta mistä se sitten koostuu? 60% aivojen kuivapainosta koostuu rasvasta. Vapaat radikaalit hajottaa jatkuvasti aivojemme rasvoja ja proteiineja, mutta ravitsemuksella tätä voidaan hidastaa ja jopa korjata. Omega-3 ovat erityisesti muistille äärimmäisen tärkeitä. Näitä rasvahappoja tulisikin nauttia monipuolisesti. Kasvikunnan lähteistä saksanpähkinä sisältää runsaasti omega-3:sen esiastetta alfalinoleenihappoa eli ALA:aa. Muita ovat EPA sekä DHA, joita saadaan pääasiassa kalasta. ALA:n lisäksi saksanpähkinät sisältävät antioksidantteja ja E-vitamiinia, jonka on tutkittu ehkäisevän muistisairauksia.

Rasvaa tarvitaan tietysti myös mm. hormonien säätelyyn sekä solukalvojen rakentumiseen, joka on tietysti äärimmäisen tärkeää sekä aivotoiminnalle että koko kehon kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.

Maca oli yksi niistä ensimmäisistä superfoodeista, jotka olivat kuuma puheenaihe muutama vuosi sitten. Se on varmastikin jollain tasolla tuttu kaikille. Tuntuu että jossain vaiheessa se unohtui monilta. Onneksi kuitenkin tuo kultainen jauhe alkaa taas nostaa suosiotaan.

Tuolloin muutama vuosi sitten macan toimivuutta epäiltiin, mutta nyttemmin macaa ja sen vaikutuksia on keretty tutkia entistä enemmän. Toki sitä on jo käytetty iät ja ajat Perussa alkuperäiskansojen toimesta ja myöhemmin Euroopassa jopa lääkärin määräyksestä. Macaa käytetään mm. hormonitasapainon säätelyyn. Se toimii myös energian lisääjänä kahvin tapaan, mutta kofeiinittomana se ei ole stimulantti kuten kahvi. Nykyään macaa käytetään lisäämään kestävyyttä urheilijoilla, elinvoimaa ja lisäämään mielen kirkkautta. Toki sillä on valtavasti muitakin terveyshyötyjä, mutta rajataan ne tällä kertaa vain aivoihin.

Rasvat, omegat, maca, mitä vielä? No suklaa tietenkin! Ei varmaan ole kenellekään epäselvää että suklaa, erityisesti aito raakakaakao, lisää mielihyvää ja virkistää. Kaakao sisältää valtavasti aktiivisia aineita, mielialaa kohottavia välittäjäaineita, sekä antioksidantteja. Nämä kaikki aineet ovat herkkiä kuumuudelle, joten siksi ne tulisi nauttia vain matalissa lämpötiloissa prosessoituna. Nappaa siis pala raakasuklaata, jos tuntuu että aivosumu vaanii kulman takana ja anna mielen kirkastua!

DSC_7361DSC_7381DSC_7385

MACAroons

Lisäksi: raakakaakaomassaa/raakasuklaaata, mehiläisen siitepölyä, kaakaonibsejä, kurpitsansiemeniä….
Extrat: ashwagandha, chili, cuyenne
Sulata kaakaovoi, saksanpähkinätahna ja öljy vesihauteessa. Sekoita kuivat aineet sekaan. (Lisää halutessasi sekaan serotoniinia sisältävää ashwagandhaa, tai termogeneesiä lisäävää chiliä tai cuyennea.) Siirrä tarvittaessa hetkeksi kylmään, jotta saat massasta käsiteltävämpää. Muotoile massasta pieniä palleroisia, litistä ne pohjasta ja siirrä kylmään jähmettymään. Sulata kaakaomassa/raakasuklaa vesihauteessa. Dippaa macaroonit suklaassa ja koristele haluamillasi lisukkeilla. Nauti esimerkiksi laadukkaan kahvin kaverina.
[1.] Ole tarkkana, että käyttämäsi raaka-aineet ovat raakoja, eli että ne on prosessoitu vain matalissa lämpötiloissa jolloin kallisarvoiset ravinteet säilyvät.
[2.] Jos et aiemmin ole käyttänyt macaa ruokavaliossasi, aloita pienemmästä määrästä jotta säästyt vatsanväänteiltä. Kasvata määrää hiljalleen. Itse havaitsin tämän esipilkotun macan soveltuvan huomattavasti paremmin herkemmällekin vatsalle.
*Sisältää tuotelinkin.

DSC_7394

Juhannuskakku

DSC_2797DSC_2858DSC_2785DSC_2869DSC_2650DSC_2663DSC_2734DSC_2752DSC_2772DSC_2822

Huikeeta, juhannus on jo ihan ovella. Eilen oli kesäpäivänseisaus ja pitäähän sitä välillä ihan pysähtyä ihmettelemään miten sitä valoa vaan riittää täällä Etelä-Suomessakin. Ei vitsi, on se vaan niin voimaannuttavaa!

Tällä kertaa ois resepti kakusta, jonka idea lähti perinteisestä mansikka-kermakakusta. Vaikka kakku on raaka, ja täten juustokakkumainen, löytyy siitä silti täytekakulle tyypilliset kerrokset sekä kermavaahtomainen täyte. Täytteeseen on upotettu tuoreita mansikoita (jes, vihdoin alkaa olla enemmän kotimaisia mansikoita, parasta!), joiden määrässä tosin ei kannata keulia sillä ne vapauttavat jonkin verran kosteutta.

Pohjassa puolestaan maistuu appelsiini, siinä käytetäänkin sekä kuoriraastetta, että tuoretta mehua. Mehevät taatelit toimivat makeuttajana ja hippusellinen ceylonin kanelia toimii loistavasti appelsiinin kaverina.

Valmistusaineita ei todellakaan ole montaa ja valmistuskin on äärimmäisen helppo. Tää kakku jos mikä sopii juhannukseen, kuin nenä päähän!

Katso raaka-aineet ja valmistusohjeet

tästä linkistä!

 

Parasta juhannusta, oli se sitten luminen taikka aurinkoinen, just sulle❤

 

EDIT(resepti, jos ylläoleva linkki ei toimi:)

Mansikka kermakakku

Pohja

  • 400 g pehmeitä taateleita muista poistaa kivet
  • 1 (luomu) appelsiinin kuori raastettuna
  • 1/2 appelsiinin mehu
  • 3 rkl kookosöljyä
  • (0,5 tl ceylonin kanelia)
  • 0,5 tl suolaa
  • 3 dl kookoshiutaleita
  • 3 dl auringonkukansiemeniä

Täyte

  • 5 dl cashewpähkinöitä liotettuna vähintään 2h
  • 1 dl agavea
  • 1,5 dl kookosöljyä sulatettuna
  • 2/3 tl Bourbon vaniljauute -jauhetta tai 1 vaniljatangon siemenet
  • 2 tlk kookosmaitoa, vain jääkaappi -jähmeä osa
  • n.200 g tuoreita mansikoita

Päälle

  • Kookoskermaa vatkattuna, mansikoita, pensasmustikoita, orvokkeja, kaakaovoi+marjajauhe ’kastike’…

Sekoita pohjan ainekset tehosekoittimessa tasaiseksi massaksi. Siirrä hetkeksi kylmään jähmettymään. Vuoraa irtopohjavuuan pohja leivinpaperilla ja taputtele 1/3 massasta tasaisesti pohjalle. Avaa vuoka ja poista pohja papereineen. Toista: leivinpaperi, 1/3 massasta pohjalle ja pohja papereineen pois. Siirrä nämä pohjat tasaiselle alustalle pakastimeen jähmettymään. Taputtele vielä loppu massa vuuan pohjalle leivinpaperin päälle ja siirrä vuoka kylmään odottamaan.

Valmista täyte blendaamalla liotetut pähkinät, agave, kookosöljy ja vaniljajauhe keskenään sileäksi massaksi. Vatkaa jähmeä kookoskerma kuohkeaksi vaahdoksi ja kääntele pähkinämassa varovasti joukkoon. 

Poista mansikoista kannat ja puolita ne. Kaada kakkuvuokaan puolet täytteestä ja paina puolet mansikoista täytteen sekaan, tasoita pinta. Laita päälle yksi pohja pakasteesta. Kaada tämän päälle loput täytteestä ja paina mansikat jälleen täytteen joukkoon. Tasoita pinta ja aseta viimeinen pohja kakun päälle. Siirrä pakasteeseen vähintään 3 tunniksi. 

Kun kakku on täysin jähmettynyt, irrota se vuuasta ja koristele haluamallasi tavalla. Tee esimerkiksi pursotuksia vatkatusta kookoskermasta. Lisää päälle tuoreita marjoja, sekä syötäviä kukkia. Voit tahdä reunoille vaaleanpunaisia ”valuja” kaakaovoista ja punaisesta marjajauheesta. Säilytä kakkua kylmässä.

DSC_2877

Vegaaninen ja soijaton villiyrttipiirakka

DSC_7358DSC_7347DSC_7304DSC_7324DSC_7317

Julkaisin hetki sitten reseptin kurpitsansiemenjauhoista ja avokadosta tehdystä piirakkapohjasta. Tuossa postauksessa pohdin vegaanisen, mutta soijattoman täytteen touteutusta. Olin jo valmiiksi harkinnut kikhernejauhon ottamista kokeiluun. Päätin siis testata kuinka se selviytyisi piirakassa täytteen roolissa. Ja voitte varmaan arvata, että hyvinhän siinä kävi!

Niin syntyi täyte kikhernejauhoista. Jauho on niin maukasta itsessään, ettei se mielestäni vaadi sen erikoisempaa maustamista. Toisaalta maku on lähestulkoon yhtä neutraali kuin kananmunissakin, eikä hernemäinen maku tule ollenkaan läpi. Jos proteiini-intoilijat tuumailevat että kuinkahan käy tämän piirakan kanssa, niin huoli pois. Sekä kurpitsansiemen-, että kikhernejauho sisältävät molemmat runsaasti proteiinia ja kuitua, joten ravitseva sekä täyttävä kokonaisuus on taattu.

Ravitsevuutta lisää huimasti myös villiyrtit, jotka ovat tässä piirakassa kurpitsansiemenen sekä kikherneen ohella vähintäänkin yhtä kirkkaita tähtiä. Kuinka mahtavaa, että asuipa lähes missä tahansa Suomea, voit hyödyntää huikeaa luontoa ja monia sieltä löytyviä kasveja. Vieläpä kasveja, jotka monet mieltävät jopa rikkaruohoiksi. Itse pysyin tässä piirakassa ihan todella perus -tasolla, mutta jos sä olet jo ihan hc-hortoilija niin feel free käyttää ihan mitä tahansa yrttejä!

Jos villikasvikset on uudempi juttu, suosittelen keräämään ne vähän syrjemmästä kuin ihan tien läheisyydestä. Niitä voi muuten muidenkin yrttien tapaan pakastaa, eli kerää kerralla enemmän ja laita osa pakkaseen jos epäilet ettei kaikki kulu kerralla.

Tämä piirakka on myös melkoinen hätä-vara. Lähes kaikki piirakan raaka-aineet säilyvät kaapissa pidemmänkin ajan. Tuoreita tarvitsee vain muutaman avokadon sekä pienen hortoilumatkan lähimetsään. Valmistus ei kummempia vaadi ja on kevyttä kesäruokaa parhaimmillaan!

DSC_7315DSC_7348DSC_7354

Kikherne-villiyrttipiirakka

Pohjan resepti täällä

Täyte

  • 2 dl kikhernejauhoa*
  • 1,5 rkl perunajauhoa
  • 3,5 dl vettä tai kasvimaitoa
  • 2 rkl kurpitsansiemen*-//oliiviöljyä
  • n 1 tl suolaa
  • n 1/2 tl mustapippuria
  • (2 rkl ravintohiivahiutaleita)
  • 10-20 nuorten horsmien latvoja
  • n 50g tuoretta nokkosta
  • (2 kesäsipulia varsineen)
  • suolaa+pippuria
Sekoita jauhot, vesi, öljy sekä mausteet keskenään tasaiseksi. Hiivahiutaleet ei ole välttämättömiä, mutta tuovat umamin, juustoista makua. Voit lisätä myös muita mausteita, kuten valkosipuli- ja paprikajauhetta.
 Siisti horsmista alemmat lehdet pois. Lämmitä öljyä pannulla ja paista horsmia(ja pilkottu kesäsipuli) pieni hetki, noin 30sek, pannulla, jotta ne hieman rapeutuvat. Lisää nokkoset ja siirrä pannu levyltä. Mausta suolalla ja pippurilla. Kaada täytemassa esipaistetun pohjan päälle ja lisää villivihannekset tasaisesti päälle. Paista piirakkaa 200 asteessa 25-30 minuuttia. Jos teet pieniä tartaletteja, niille riittää 10-15 minuuttia.
Nauti raikkaan salaatin kera!
*Sisältää tuotelinkin.
DSC_7335