BASILIKA-NOKKOSJÄÄTELÖ [maidoton]

jäde-4jäde-6jäde-10jäde-5

Vitsit miten kiva kesä on ollut. Kiireinen, mutta onnellinen. Jokaisesta päivästä on voinut nauttia, välillä ottaen rennommin ja välillä tehden hommia vähän intensiivisemmin. Arki on ollut aika samanlaista keväästä asti, joten minkäänlaista siirtymävaihetta ei nyt kesän lopussa ole itsellä ollut. Lisäksi syksy tuo mukanaan kaikkea niiiin kivaa, että jännityksellä jo odottelen. Miten sun kesä on mennyt? Muuttuuko sun arki syksyn tullen?

Kesän parasta antia on ehdottomasti ollut tuoreet kasvikset, kalat, villikset, eli kaikki metsästä löytyvä, marjat, ja niin eespäin. Marjoista puheenollen, oon ihan umpisurkea keräämään marjoja säilöön. Ei sillä ettei metsä kutsuisi, se nimittäin todellakin kutsuu. Mä vaan syön. Kaiken. Heti. Siksi oonkin vaan tyytynyt lähtemään koirien kanssa metsään laiduntamaan, usein montakin kertaa päivässä. Tuoreinahan ne on parhaita eiks niin.

jäde-8jäde-11

Viime vuonna asetin itselleni tavoitteen että hyödyntäisin villikasviksia enemmän kesän aikana. Noh, ihan hyvin se meni ja kesällä onkin tullut tehtyä salaatteja, pestoja ja pannareita. Ihan en ehkä päässyt riittävän korkeisiin käyttömääriin, mut hei, vielä on kesää jäljellä ja hyvin kerkii ja mitä näitä nyt oli.

Okei, elikkäs mitä en ole vielä kokeillut? Jälkkärit!! Ja siitä monien mutkien jälkeen ajatusketjuna jäätelö (tai sitten oon vaan katsonut ihan liikaa Australian Mastercheffiä). Joojoo! Hei jotain vihreetä jäätelöön. Ja mitä niistä? No nokkosta tietysti!

Nokkonen on tavallaan meidän basilika. Siinä missä basilika on alkujaan Aasiasta/Afrikasta, luonnossa kasvava trooppinen kasvi, on nokkonen meidän, astetta karumman, pohjolan kasvi. Täällä metsään mennessä on paljon todennäköisempää lentää nenälleen nokkospuskaan, kuin vastaavaan basilikaryteikköön. Juuri siksi nokkosen käyttöä olisi hyvä yleistää peruskeittiössä. Entä hei, mites tää: pizzarafloissa sulta kysyttäisiinkin; ”nokkosella vai ilman?” perus oreganon sijaan. Kuinka siistiä ois se? Kyllä mä väitän että ei mene kauaa kun siitä tulee vielä mainstream.

Nnojoo. Väitän mä mitä tahansa, on basilika, tietysti nokkosen ohella, yksi mun lempiyrteistä. Se on aromaattinen ja toimii ihanasti niin suolaisissa, kuin makeissakin ruuissa. Miksi ei siis mixi? eheh. Tää jäde siis yhdistää kaksi mun omaa henk.koht. lempparia samassa. Ja vieläpä hyvisjädessä. Missä? Hyvisjädessä, eli siinä on vain ja ainoastaan ihania ja mieltä ravitsevia raaka-aineita. Testaa vaikka.

jäde-12jäde

Yksi tavoite mulla on ollut kehittää jäätelötötteröitä viljatta. Joo ei se ehkä mikaan elämäntavoite ole ollut, mutta ihan kiva ois siinä onnistua. Mutta eihän siitä mitään ole tullut. Oon kokeillut erilaisia reseptejä, mutta mitään killeriä ei ole vielä syntynyt. Sellaista kätevää ja simppeliä. Kyllähän letusta tötterön saa kun sen kuivattaa mut siitä on kätevä kaukana. Eli mulla ei valitettavasti ole vielä niistä reseptiä antaa. Mut hei ei hätää, kyllä tää tästä. Ihan kuin elämässä muutoinkin, tästäkin suosta vielä noustaan.

No mut hei, pitemmittä puheitta, mennäänpä vihdoin asiaan, eli ihanaan basilika-nokkoshyvisjädeen!

jäde-9

 

 

Basilika-nokkosjäätelö

 

puoli punttia tuoretta basilikaa
saman verran tuoreita nokkosenlehtiä
1/2 dl hunajaa
2 luomu keltuaista
1 kokonainen luomumuna
1 rkl kapryylihappoa/MCT öljyä
(2 rkl tocoa)
1/3 tl merisuolaa
jäitä

 

 

Ryöppää nokkosen lehdet kiehuvassa vedessä 10-20 sekuntin ajan. Nosta jääkylmään veteen, jotta kypsyminen pysähtyy, siivilöi.

Mittaa kaikki ainekset jäitä lukuunottamatta blenderiin ja aja tasaiseksi massaksi. Maista ja lisää tarvittaessa hunajaa. Toco on vapaaehtoinen, mutta se tekee jäätelömassasta hieman täyteläisempää.

Blendaa joukkoon huolelle vielä runsas desi jäitä, jotta massa viilenee. Siivilöi massa, jotta saat jäätelöstä täysin sileän. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

Kaada pakastuksen kestävään astiaan (metalliset ja lasiset on hyviä) ja nosta pakastimeen. Jähmettyminen kestää astiasta riippuen 2-4 tuntia, massaa kannattaa sekoittaa muutaman kerran jähmettymisen aikana jotta jäätelö jäätyy tasaisemmin. Voit hyvin valmistaa jäätelön myös jäätelökoneessa mikäli sinulta sellainen löytyy.

 

 

 

 

VIHERSMOOTHIEN KAUNIIT KUVIOT [vihreä smoothiekakku]

smuutikakku-16smuutikakku-14smuutikakku-4smuutikakku-12

VAROITUS! Tämä kakku sisältää piiloravinteita!

Siis oikeesti, voisko tuolle käsitteelle saada patentin? Tämä kakku nimittäin todellakin tarvitsee sen. Se on nimittäin todellinen vihersmoothie kakun muodossa. Kaikilla niillä smoothien parhailla puolilla ravinteineen. Se on raikas, muttei liian vihreä.

Kauniit smoothiekulhot on vallanneet instan jo jonkin aikaa sitten. Se on ihanaa, sillä ruoka todellakin saa näyttää myös kauniilta. Kaunista ruokaa syödessä tuntuu jotenkin spesiaalilta. Eiks tunnukkin?

Itse olen vähän kehno smoothieihminen. Välillä niitä teen, mutta mulla ei oikein riitä maltti riittävän rauhalliseen sippailuun, joka olisi kuitenkin toivottavaa. Toisin on kuitenkin kiinteän ruuan kanssa, silloin tahtii pysyy jotenkin luonnostaan verkkaisempana.

Jos sulla on samoja haasteita, niin hei; miten ois smuuti kakkuna? Kermaisen pehmeä,  täyteläinen, juustokakkumainen koostumus ja pannacottamainen rakenne. Raikkaus ja ravinteikkuus taas takaa ettei se jätä syömisen jälkeen lainkaan äklöä oloa, vaan päinvastoin! Go vihreet! Siis ne kasvikset, tiedäks niinkun vaikka pinaatti ja lehtikaali…

smuutikakku-3smuutikakku-6

Mä tykkään ihan tosi paljon käyttää viherjauheita. Luonnollisesti siis ihan tuoreidenkin kasvisten ohella, etenkin näin kesäisin kasvikset ja vihannekset ovat niin upeita että melkein itkettää. Mutta miksi myös jauheena? Kasviksia saisi popsia menemään niin hurjia määriä riittävän ravinnemäärän saamiseksi, eikä ainakaan mun toipuva masu sitä kestäisi. Tuoreet kasvikset on siis ehdoton ykkönen, mutta mulle viherjauhe on iso apu saamaan ravinteita ja virkeyttä luonnollisista lähteistä.

Vihreitä on olemassa jauheena nykyään vaikka kuinka monia. Oma lemppari lienee chlorella, mutta itselle siihen oheen on tullut myös monia muita, kuten spiruliina, ohranoras ja nokkonen. Jokaisella näillä on omanlaisensa profiili, joten yhdessä niistä tulee aika killeri yhdistelmä. Foodinin viherjauhe sisältääkin vehnänorasta, ohranorasta, alfalfaa, spirulinaa, lehtikaalia, pinaattia, nokkosta, chlorellaa, sekä moringaa. Eli melkoinen setti kaikkea. Kaikki nämä vihreät on kylmäkuivattu, jotta mahdollisimman monet ravinteet säilyvät pitäen jauheen erittäin ravinnetiheänä. Kyse ei siis ole mistään ihmepulverista, vaikka vaikutukset siltä välillä tuntuisikin, vaan ihan 100% luonnon tuotteesta.

Lehtivihreistä on meille ihan mielettömästi hyötyä. Ne on hivenaineiden lisäksi myös tosi proteiinirikkaita. Monipuolisesti nautittuna vihreät tukevat normaalia suoliston toimintaa, vahvistaa vastustuskykyä, puhdistaa elimistöä, parantaa ihon kuntoa ja niin ees päin. Käteviä tapoja vetää vihreitä on tietenkin mehustaa tai tehdä smoothie. Näihin lisäisin itse vielä jonkun hyvän öljyn tai muun rasvan lähteen, sekä lusikallisen viherjauhetta. Pikajuoma -versio syntyy puolestaan lasillisesta vettä, 1-2 rkl vihejauhe mixistä, sekä sitruunamehusta.

smuutikakku-13smuutikakku-9

Entä miksi vain semiraaka? Mitä poikkeavaa tämä kakku sisältää? Erilaisia smoothiekakkuja on näkynyt aiemminkin ja onhan tämä tavallaan kuin yksi niistä. Kakku pysyy kasassa gelatiinilla. Gelatiinia käytetäänkin yleisesti etenkin erilaisten jälkiruokien hyydyttämiseen, josta se on varmasti monelle tutuin konsepti. Mitä se gelatiini todellisuudessa edes on? Gelatiini on kollageenista valmistettu proteiini. Se koostuu monesta ihmiselle tärkeästä aminohaposta, kuten glysiinistä ja proliinista. Gelatiinista onkin hyötyä etenkin ruoka-aineallergioihin tai intoleransseihin, ruoansulatusongelmiin, vuotavan suolen-oireyhtymään, autoimmuunisairauksiin, iho-ongelmiin ja lista jatkuu.  Luonnollisesti saatava hyöty ei kohdistu vain ongelmien hoitoon vaan myös niiden ehkäisyyn.

Ja ennen kun annat ajatuksiesi harhautua liivatteeseen, tarkemmin sanottuna niihin ällöttäviin liivatelehtiin joita lähes kaikissa marketeissa myydään. Niin stop, pysäytä rulla siihen. Aito ja laadukas gelatiini on jotain täysin muuta. Parantavaa gelatiinia saa nykyään joistakin suomalaisistakin nettikaupoista, mutta itse tilaan sen usein iHerbistä. Käytä hakusanana esimerkiksi ”grass-fed gelatin”, niin et voi mennä vikaan.

smuutikakku-10

Halusin tässä kakussa replikoida vihersmoothieta parhaani mukaan. Se sisältääkin mm. kurkkua, tuoreita vihanneksia, kapryylihappoa, sitruunamehua, viherjauhetta ja avokadoa. Maca puolestaan löytyy makean suolaisesta pohjasta yhdessä manteleiden ja kookoksen kanssa. Pohjan suola on muuten ihan must. Se tekee pohjasta erityisen maukkaan. Täytteeseen puolestaan en lisännyt tällä kertaa suolaa lainkaan, sillä viherjauhe tasapainottaa täydellisesti hentoa makeutta.

smuutikakku-17smuutikakku-15

 

Vihersmoothiekakku

Pohja

2 dl mantelijauhetta (tai kokonaisia manteleita)

2 rkl kookosöljyä
1-2 rkl hunajaa
2/3 tl merisuolaa

Täyte

3 avokadoa
2 banaania
2 pientä avomaankurkkua
n 100g nuoria villivihanneksia/kotimaista pinaattia/lehtisalaattia/lehtikaalia
2 dl kookosmaitoa tai muuta kasvimaitoa
2 rkl MCT-öljyä/kapryylihappoa
pätkä inkivääriä
2 mitallista viherjauhetta
hunajaa*
3 tl grass-fed gelatiinia
2 rkl tocoa*
2 rkl lucumaa*

Koristeluun*: Kookosmannaa, kookoslastuja, horsmankukkia, mustikoita, pinaatinlehtiä…

Vuoraa irtopohjavuuan pohja leivinpaperilla. Jos sinulta löytyy reunakalvoa, laita se reunalle myös tässä vaiheessa.

Valmista pohja sekoittamalla kaikki ainekset monitoimikoneessa. Pyöräytä vain muutama kerta, jotta ainekset sekoittuvat, mutta kookoshiutaleista jää mukavia sattumia. Taputtele pohja vuokaan ja nosta kylmään odottamaan.

Mittaa täytteen kaikki ainekset blenderiin sitruunamehua ja gelatiinia lukuunottamatta. Blendaa täydellä teholla silkkisen sileäksi massaksi. Maista ja lisää halutessasi hunajaa, mulla oli tosi kypsiä banaaneja, joten lisämakeutus ei ollut tarpeen.

Mittaa sitruunamehu ja gelatiini pieneen kattilaan. Lämmitä miedolla lämmöllä kunnes gelatiini on selvästi liuennut sitruunamehuun. Anna seoksen hieman jäähtyä. Kaada se ohuena norona blenderiin täytteen joukkoon samalla massan rauhassa pyöriessä. Kaada täyte vuokaan pohjan päälle. Valkoisia sydämiä kakun pintaan saat pursottamalla pieniä palloja sulaa kookosmannaa pakastepussista, josta on kulmasta leikattu pieni pala. Vedä hammastikulla viiva pallon läpi, jolloin pintaan muodostuu sydän. Nosta kakku jääkaappiin väh 4 tunniksi jähmettymään. Irrota valmis kakku vuuasta ja koristele ❤

*Ei välttämättömiä maun tai rakenteen suhteen.

GALAXI RAAKAKAKKU [matcha-tahini]

galaxy-2galaxy-4galaxy-6

Raakakakut on mulle sellainen luovuuden leikkikenttä. Niiden avulla pääsen toteuttamaan hulluimmatkin kakkuideani. Joskus ajattelin raakakakuista todella rajoittuneesti, se on vaan se perusmassa, samat koristeet ja that’s it. Yksinkertaisuus on kaunista ja arvostan sitä edelleen eniten, mutta joskus on hauska hullutella ja kokeilla rajoja.

galaxy-7galaxy-3

Tällä kertaa ispiroiduin mustasta tahinista. Sen upea, pikimusta väri, on ihan käsittämätön. Onko tää värjätty jollain? Ei suinkaan, sen sijaan väri kielii runsaista väripigmenteistä ja sitä myöten ravinnetiheydestä. Mustan tahinin maku on toki voimakas, mutta ei radikaalisti sen enempää kuin vaaleampien tahinien. Sen maku on maanläheinen ja pähkinäinen. Tahinin avulla saa upeita ulottuvuuksia myös makeisiin ruokiin.

Tällä kertaa sain voimakkaan intuition että tähän kakkuun haluan tahinin makukamuksi matchan. Vähän riski, sillä ovathan molemmat melkoisen egon omaavia. Kumpikaan ei saisi jyrätä toistaan alleen. Riski kuitenkin kannatti ja lopputuloksessa molemmat saavat loistaa samalla estradilla. Tähän tarvittiin kuitenkin hieman apujoukkoja; hunajaa makeuttamaan ja tasapainottamaan, sekä sitruunaa freesaamaan ja raikastamaan.

Eipä mulla muuta varmaan kakkuun liittyen. Voisin varmaan höpistä pitkät litaniat kuinka huikeen ravinnetiheä tämä herkku on kaikkine mineraaleine ja hivenaineineen. Ja se on totta, ravinteikkuus jos mikä on huippua! Mutta. Se ei ole pääasia, pääasia on se että maku rokkaa ja kakkupalan(tai toisenkin) syöminen saa ihan pirun hyvän fiiliksen. Ei siis mitään ”hyvänomantunnondiipadaapaa” vaan ihan ehtaa tavaraa ❤

galaxygalaxy-8galaxy-11galaxy-9

 

Matcha-tahini raakakakku

Pohja

3 rkl kotimaista hunajaa
merisuolaa
Täyte
2 avokadoa
1-2 dl kotimaista hunajaa
1/2 luomusitruunan mehu
merisuolaa
(2 rkl tocoa)
2 tl matchajauhetta
Kuorrute
noin 2 dl täytettä
2 rkl hunajaa
1/2 luomusitruunan mehu
(aktiivihiiltä)
Värillisiin marmoreihin: spirulina -jauhetta/kurkumaa/marjajauheet/punajuurimehu/punakaalimehu/…

*Laita cashewpähkinät likoamaan runsaaseen veteen 2-8 tunniksi. Mitä kauemmin liotat, sitä pehmeämpiä niistä tulee.

Aloita valmistelemalla irtopohjavuoka vuoraamalla pohja leivinpaperilla. Voit halutessasi askarrella valmiiksi vuuan reunoille leivinpaperi/kelmupalan, jolloin valmiin kakun irrottaminen on helpompaa.

Sulata pohjan kookosöljy ja hunaja vesihauteessa. Sekoita kaikki pohjan ainekset huolella keskenään. Taputtele massa vuuan pohjalle ja nosta kylmään.

Sulata kaakaovoi vesihauteessa. Siivilöi ja huuhtele cashewt siivilässä. Poista avokadoista kivi ja kuori. Blendaa cashewpähkinät, avokado, kaakaovoi, hunaja, sitruunamehu ja vanilja silkkiseksi massaksi. Lisää hieman merisuolaa ja halutessasi tocoa lisää kermaisuutta tuomaan. Maista täytettä ja lisää halutessasi lisää hunajaa. Ota täytettä talteen toiseen astiaan muutama desi(jätä nämä huoneenlämpöön jottei massa jähmety). Sekoita isompaan määrään massaan matcha ja kaada se pohjan päälle. Nosta kakku pakastimeen.

Valmista kuorrute. Ota syrjään siirretystä täytteestä muutama ruokalusikallinen kahteen kippoon. Värjää nämä kaksi haluamillasi väreillä, itse käytin spirulinaa ja karpalojauhetta. Lisää väriä aina ripaus kerrallaan, kunnes saat mieleisen värin.

Mustaa kuorrutetta varten sulata vesihauteessa kookosöljy ja hunaja. Sekoita nämä sekä tahini ja sitruunamehu viimeiseen jäljellä olevaan ”alkuperäiseen” täytteeseen. Maista ja lisää halutessasi hunajaa. (voit syventää mustaa väriä aktiivihiili -jauheella, mikäli sitä sattuu kotoa löytymään)

Kun kakku on jähmettynyt, irrota se vuuasta. Kaada päälle musta kuorrute, lusikoi päälle pieniä nokareita värillisistä massoista. Tasoita ja tee kuviota veitsen avulla. Ripottele päälle kookos/mantelijauhoa ja mehiläisen siitepölyä. Nosta kylmään jähmettymään.

Vinkki! Voit tehdä mustan kuorrutteen myös ilman valuja. Et irroita kakkua vuuasta, vaan teet sen kerrokseksi vihreän täytteen päälle. Tällöin tarvitsee odottaa vain hetki matchatäytteen jähmettymistä ja valmistusprosessi on sukkelampi.

 

 

TallennaTallennaTallennaTallenna

VILLI JA VIHREÄ COLESLAW

slaw-4slaw-2

Coleslaw’n, elikkäs kaalisalaatin virka? Noh, sehän toimii missä vain mutta on tietysti omiaan grillisafkan kaveriksi. Majoneesipohjaiset slaw’t on nekin hyviä, etenkin itsetehtyyn majoon tehtynä, mutta joskus totaalinen vaihtelu virkistää. Tällä kertaa siis kaalisalaatti joka syntyi hyvin intuitiivisesti, mutta osottautui varsinaiseksi hitiksi!

Tällä kertaa halusin kaalisalaatista raikkaan mutta täyteläisen. Avainelementtinä siinä toimii ihan huikea kurpitsansiementahna. Se on kermainen, aromikas ja kauniin vihreä tahna kurpitsansiemenistä, joka on omiaan etenkin kypsentämättömänä raakaruuassa. Kurpitsansiemenjutut on kyllä yksiä mun ihan ultimaattisia lemppareita juurikin voimakkaan pähkinäisen tuoksunsa ansiosta. Esimerkiksi tahna on monipuolinen, jota voi hyödyntää juurikin salaatinkastikkeissa, dipeissä, levitteenä, keitoissa, juomissa… Voimakkaan vihreän värin on myös pakko kieliä ravinnetiheydestä.

Vihreään teemaan sopii tietysti villivihannekset, joita on todella helppo hyödyntää juurikin tällaisissa sekametelisalaateissa. Kerää siis siistiltä paikalta sun kesän lemppareimmat villit (sellaiset jotka varmasti tunnistat), ja hyödynnä ihanissa kesäsalaateissa!

slaw-3slaw-5slaw

 

Villi ja vihreä coleslaw

pieni varhaskaali
3 porkkanaa
luomu punasipuli tai 2 kevätsipulia varsineen
luomu omena
puoli punttia tilliä
Villivihanneksia muutama kourallinen, kuten:
voikukan lehtiä
vuohenputkea
mansikan lehtiä
maitohorsman lehtiä …tai mitä ikinä
1 rkl Dijon -sinappia
1 rkl kotimaista hunajaa
1/2 sitruunan mehu
merisuolaa
mustapippuria

Poista kaalista uloimmat  lehdet. Suikaloi kaali ohuen ohueksi, voit hyödyntää tässä juustohöylää ja ”raastaa” sillä puolikkaaksi leikatusta kaalista suikaletta. Leikkaa loput veitsellä suikaleeksi, muista poistaa kanta. Suikaloi porkkana kuorimaveitsen tai juustohöylän avulla lastuksi. Huomaa että porkkanaa ei tarvitse kuoria (kotimainen/luomu). Siivuta sipuli ohueksi, raasta omena ja silppua tilli.

Huuhtele villikasvikset varovasti kylmän veden alla ja leikkaa veitsellä pienemmäksi. Yhdistä kaikki kasvikset isossa kulhossa.

Sekoita kastikkeen ainekset yhteen ja kaada kasvisten päälle, lisää suolaa (noin 1 tl). Ja nyt tulee tärkein kohta; sekoita kaikki keskenään kädella puristellen. Tämä pehmentää kaalia ja auttaa makuja sekoittumaan keskenään. Rouhi joukkoon myös pippuri, maista ja lisää tarvittaessa suolaa/pippuria. Salden maku paranee, jos se saa asettua jääkaapissa hetken. Tarjoilutilanteessa voit halutessasi koristella salaatin esimerkiksi mansikan/horsman kukilla.

 

LÄHIMETSÄN HEVI-OSASTO [2 helppoa villiyrttireseptiä]

d-9d-6

Näinä aikoina pohditaan kovasti, mikä kasviksista on terveellisin, ravinteikkain, optimaalisin, tai jotain vastaavaa. Aluksi kaupat ostettiin tyhjäksi pinaatista, sitten lehtikaalista ja seuraavaksi avokadoista. Eikä sillä, loistavia suusta alas iskettäviä jokainen. Nämä trendit näkyvät myös tuotannossa; kysynnän kasvaessa tarjonnan tulee kasvaa ja valitettavasti tällöin laatu usein kärsii. Heikko laatu näkyy esimerkiksi ravinnetiheydessä, kasvin sisältämissä lannotteissa tai muissa kemikaaleissa joita et välttämättä kehoosi halua.

Mut hei, eipä hätää! Sen sijaan että miettisit onko rucola tammenlehtisalaattia parempi, voisi katseen kääntää lähimetsään. Sieltä nimittäin löytyy ravinteita enemmän kun arvaatkaan. Tähän aikaan vuodesta löydät sieltä loistavat raaka-aineet salaattiisi; voikukkaa, vuohenputkea, horsman lehtiä ja kukkia, mansikan lehtiä, ehkäpä muutama kuusenkerkkä, litulaukkaa, poimunlehtiä, käenkaalia ja mitä vielä! Lista on tosiaankin pitkä.

Jos uudet ja erikoiset reseptit tuntuvat haastavilta adaptoida omaan käyttöön, voi uusia raaka-aineita soveltaa jo valmiiksi tuttuihin resepteihin. Esimerkiksi nokkonen ja litulaukka sopivat mitä loistavammin pestoksi basilikan sijaan. Maitohorsma ajaa parsan virkaa ja patoihin, keittoihin ja muhennoksiin sopii puolestaan miltei mikä vain syötävä villikasvis.

d-3d-2d-4

No, mitä sitten tehdä jos ei erota mäntyä kuuselta? Okei sori, hieman ontuva vertaus mutta itse olin aikanaan pitkälti tuolla tasolla ainakin mitä tulee syötäväksi kelpaaviin kasveihin. Kirjoista ja netistä voi opiskella ja katsoa esimerkki kuvia, mutta henkilökohtaisesti opin parhaiten kädestä pitäen, itse kokemalla. Jos lähipiiristä ei löydy valmiiksi ketään hortoilijaa, voi olla hankala löytää ketään kädestä pitäen opastamaan. Just tämän vuoksi olen aidosti innoissani että nykyään on mahdollista osallistua pienemmillekin pikakursseille joilla käydään kädestä pitäen muutamia kasveja ja yrttejä. Ja ennen kaikkea; kuinka käyttää niitä kotikeittiössä. Olen osallistunut nyt muutamalle Helsinki Wildfoodsin kurssille, joilla on käyty läpi sesongin mukaan sieniä tai kasveja. Mikä parasta, kurssit järjestetään lähiseuduilla, joten oppeja on helppo lähteä hyödyntämään myöhemminkin tuttuun ja turvalliseen ympäristöön laajentaen hiljalleen reviiriään. Vaikka vuoden ajan olen yrittänyt opetella villiyrteistä enemmän, opin silti hurjasti lisää muutama viikko sitten olleelta kurssilta. Samalla kasvoi into ja inspiraatio, sekä halu hyödyntää tuota valtavaa voimavaraa joka on meillä jokaisella suomalaisella käden ulottuvissa.

d

Jos siis hortoilu kiinnostaa, mutta kasvintunnistus on vielä alkutekijöissään tai mielessäsi on vain muutama villiyrttiresepti, suosittelen lämpimästi HWF:n villiyrttikursseja. He tiedottavat uusista tapahtumista ja kursseistaan ainakin FB -sivuillaan. Voin taata että sen jälkeen metsässä kulkiessasi näät sen ihan uusin silmin ja katse hakee jatkuvasti kasveja tunnistettavaksi. Samalla tulee tavallaan tosi kiitollinen olo kun tajuaa kuinka paljon metsällä on meille tarjota.

hwf-16hwf-18hwf-6b-3b-11

Jos sulla ei ole mahdollisuutta tulla pk -seudulle tai muutoin vain haluat tietää aiheesta enemmän, suosittelen tutustumaan heidän tuoreeseen kirjaansa Villiyrtit – hyvinvointia koikulmilta. Kirja sisältää kattavasti, mutta kansankielisesti tietoa eri villikasveista ja -yrteistä, sekä nipun ihania reseptejä. Siis kuinka ihanalta kuulostaa esimerkiksi koivunlehtisorbetti? 

Kirjasta inspiroituneena päätin muutama viikko sitten lähteä metsään ja väkertää kevään ensimmäisen villiyrttisapuskan; nokkospeston. Tähän herkkuun löytyy muuten ihana resepti myös edellä mainitusta kirjasta, mutta tuttuun tapaan otin hieman omia vapauksia fiiliskokkailuun.

d-6d-8

 

Helppo nokkospesto

4 dl nokkosen lehtiä
(1 dl litulaukkaa)
1 valkosipulin kynsi
1-2 dl laadukasta oliiviöljyä
1 dl saksanpähkinöitä
1 dl hyvää parmesaania/-vahvaa juustoa/hiivahiutaleita
sitruunanmehua
rouhittua mustapippuria
merisuolaa

Ryöppää nokkosen lehdet pikaisesti (15-30 sek, kannattaa nostaa lehdet pihdeillä välittömästi jääveteen joka pysäyttää kypsymisen). Nosta ryöpätyt nokkoset(, hienonnettu litulaukka) ja kuorittu+silputtu valkosipulinkynsi blenderiin ja aja hetki tasaiseksi. Voit valmistaa peston myös isossa morttelissa, joka on myös perinteisempi valmistusmetodi.

Lisää seokseen hiljalleen öljyä, kunnes tahna on mieleisesi paksuista. Lisää saksanpähkinät, sitruunamehu ja juustoraaste/hiivahiutaleet, sekä mausteet. Pyöräytä vain pikaisesti sekaisin, jotta pähkinöistä jää sattumia tahnaan. Maista ja mausta tarvittaessa lisää.

 

Villikasvisletut

150g kikhernejauhoja
2 dl vettä
1 luomumuna
2 dl nokkosen lehtiä
kourallinen tuoreita horsman lehtiä/poimulehteä/vuohenputkea silppuna
tai 2 rkl kuivattua vuohenputkea/voikukkaa
(yrtti)suolaa
mustapippuria

Paistamiseen gheetä, voita tai oliiviöljyä

Yhdistä kikhernejauhot ja vesi vispilällä ja anna turvota 5-10 minuuttia. Jos olet poiminut nokkosen puhtaasta ja kuivasta paikasta, ei sitä tarvitse ryöpätä (ryöppäys yllä olevan reseptin tapaan). Silppua kasvikset ja lisää kananmunan kanssa taikinaan. Mausta.

Paista pannulla letuiksi. Nauti esimerkiksi nokkospeston kera.

Vinkki: Jos kananmunat eivät kuulu ruokavalioosi, voit jättää sen pois reseptistä. Letut pysyvät kasassa ilmankin.

 

MANSIKKA-MINTTU-LIME RAAKAKAKKU

k-9k-12

Ois ensi viikko jälleen monille valmistuville ja koulunsa päättäville juhlaisa. Kesäjuhlien tarjottavat vaihtuvat vuodesta toiseen trendien mukaan. Jotkut elementit kokevat kasvojen kohotuksen ja osa menee suoraan vaihtoon. Esimerkiksi voileipäkakuista on vuosien saatossa alettu tehdä fänsimpejä vaikkapa hyydykekakun muotoon. Vastaavasti esimerkiksi pasteijoita ei ole näkynyt enää pitkiin aikoihin. Entäpä missä on klassiset lusikkaleivät? Toki juhlien tyyli näkyy myös tarjottavien ilmeessä.

Yksi elementti jota ehkä koskaan tullaan kattauksesta heivaamaan, on kakut. Kakutkin ovat toki kulkeneet melkoisen evoluution menneiden vuosikymmenien aikana. Siinä missä ennen ne tehtiin sokerikakkupohjaan banaani-mansikkahillo -täytteellä, hyydyke- tai nakukakkuina, on nykypäivän sana raakakakut. Jotkut hipsterit (eiku…) on toki tehnyt niitä jo vuosien ajan, mut nykyään homma on enemmän mainstream mikä on mun mielestä vain hyvä juttu.

k-8kk-7

Ite oon jo jonkin aikaa tykännyt tehdä raakakakkuja ja mieluiten väsäänkin sellaisen jos joku läheinen kyselee kakkua juhliinsa. Oma tyyli (raaka)kakkujen makumaailmoissa ja koristeluissa on vaihdellut ajan myötä. Nykyään pidän yksinkertaisesta ja simppelistä. Yksinkertainen ja huoleton ilme on yllättävän näyttävä, mutta ennenkaikkea helppo toteuttaa.

Tällä kertaa pidin makumaailman myös varsinaisessa kesän klassikossa; mansikassa, tuoreessa mintussa ja limessä. Kokonaisuudesta tuli raikas, mutta samalla kermaisen täyteläinen. Ja juuri tuo kermaisuus on yksinomaan minkäs muun kuin kookosmannan ansiota.

k.jpg

Saan usein kyselyä miten korvata mikäkin resepteissä. Eniten kysytty kysymys on pähkinöiden korvaaminen, joita muuten tässä kakussa ei ole lainkaan. Saksanpähkinöitä lisäsin pohjaan rousketta ja makua antamaan, mutta ne on helppo vaihtaa oman ruokavalion mukaan esimerkiksi manteleihin, auringonkukansiemeniin tai idätettyyn tattariin. Täytteissä tykkään koostumuksensa vuoksi käyttää cashew -pähkinöitä, mutta ne ei ole laisinkaan välttämättömiä. Juuri tätä tilannetta varten on siis mainitsemani kookosmanna! Luontaisesti makea, kermainen ja mitä mahtavin raaka-aine raakaleivontaan. Se pysyy jähmeänä huoneenlämmössäkin, mutta lisäsin reseptiin vielä kaakaovoita joka auttaa kakkua pysymään koossa kesähelteilläkin. Tietysti puhumattakaan kaakaovoin huumaavasta aromista.

Koristeluun voit kesän hengessä käyttää miltei mitä vain kukkia, mutta varmimpia on esimerkiksi mansikankukat tai päärynän- ja omenankukat. Hauskan ja kesäisen yksityiskohdan lisää vielä mehiläisen siitepöly sade.

k-6k-3

 

 

Mansikka-minttu-lime raakakakku

Pohja

1 dl kookosöljyä
1 dl kookossokeria
2 dl kookosjauhoa
2 dl saksanpähkinöitä
2/3 tl merisuolaa
1-2 rkl vettä

Minttu -täyte

4 limen mehu + yhden kuoriraaste
puoli punttia tuoretta minttua
2 dl kookosmannaa
1 dl kaakaovoita
1 dl vettä
0,5 tl Bourbon vaniljaa
(4-5 spirretablettia)
n 1 dl kotimaista hunajaa / kookossokeria

Mansikka -täyte

n 350g mansikoita pakaste, sulatettuna
2 dl kookosmannaa
2 dl kaakaovoita
1 dl vettä
0,5 tl Bourbon vaniljaa
n 1 dl hunajaa / kookossokeria
(3 rkl tocoa ja lucumaa)
1/2 tl merisuolaa

Aloita valmistelemalla irtopohjavuoka vuoraamalla pohja leivinpaperilla. Voit halutessasi askarrella valmiiksi vuuan reunoille leivinpaperi/kelmupalan, jolloin valmiin kakun irrottaminen on helpompaa.

Sulata pohjan kookosöljy vesihauteessa. Rouhi saksanpähkinät. Sekoita kaikki aineet huolella keskenään. Massa saa jäädä hieman kostean tuntuiseksi, kookosjauho imee itseensä runsaasti kosteutta turvotessaan. Taputtele massa vuuan pohjalle ja nosta kylmään.

Sulata minttu -täytteen kookosmanna ja kaakaovoi vesihauteessa(voit säästää astian seuraavaa täytettä varten). Blendaa kaikki ainekset silkkiseksi massaksi, voit halutessasi värjätä massaa vihreämmäksi spiruliinajauheen tai tablettien avulla. Maista täytettä ja lisää halutessasi lisää makeutusta. Kaada massa pohjan päälle ja nosta kakku pakastimeen/jääkaappiin.

Valmista mansikkatäyte. Huomaa ettei blenderiä tarvitse turhaan tiskata tässä välissä. Sulata kookosmanna ja kaakaovoi jälleen vesihauteessa. Blendaa kaikki ainekset keskenään silkkiseksi. Toco ja lucuma eivät ole välttämättömiä raaka-aineita, mutta ne tuovat täytteeseen täyteläisyyttä ja makua. Maista jälleen ja makeuta halutessasi lisää. Itse blendasin sekaan vielä muutaman mustikan antamaan lisää väriä. Kaada massa minttu -täytteen päälle ja nosta kakku pakastimeen tai jääkaappiin jähmettymään.

Koristele valmis kakku esimerkiksi tuoreilla mansikoilla, mintunlehdillä, lime siivuilla ja mehiläisensiitepölyllä. Luonnon- ja mansikankukat tuovat myös juhlavaa ilmettä.

 

MUN VAI MUN KOIRAN KIPPO?

mjammjam-9mjam-12

Mulla on vapaus valita. Saan päättää, ostaa, valmistaa ja syödä käytännössä mitä vain mitä ikinä haluan. Kulkea juuri sitä polkua mitä itse haluan. Juuri niin terveellisesti tai vähemmän terveellisesti kun ikinä mielin. Itse olen valinnut kulkea hyvinvointi edellä, sillä silloin olen parhaimmillani ja onnellisimmillani. Onnellinen olen myös silloin, kun saan olla rakkaitteni lähellä. Entä jos rakkaat ystäväni eivät voisikaan itse päättää kuinka elää ja mitä syödä? Joku tekisi sen heidän puolestaan halusivat he sitä tai eivät?

Tässä tilanteessa elävät lähes kaikki lemmikit, se on heille arkipäivää koko elämänkaarelta. Tällä kertaa ja tässä tekstissä puhun kuitenkin vain koirista. Ne ovat  lähinnä mua ja lähinnä mun tietotaitoa. Täytyy muuten tähän väliin myös muistuttaa että todellisuudessahan koirat syövät pitkälti kaikkea mitä ”palvelusväki”, elikkäs omistaja, niiden nenän eteen kantaa. Ja vaikkei aina kantaisikaan, silloin ne myös löytää ihan ite. 

mjam-4

Koirien ruokinnassa kyse tuntuu usein olevan ihmisen omien mielikuvien ruokkimisesta. Sitä kutsutaankin onnistuneeksi brändäykseksi. ”Täysjyvä ohra”, ”viljaton”, ”sisältää bataattia”, ”laadukkaat raaka-aineet”. Entä miten on, lasketaanko lihankaltaiset tuotteet laadukkaaksi raaka-aineeksi? Ihmisten lailla, myös ”viljaton” on nykypäivän trendi koirien täysravinnoissa. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei se tarkoita 100% lihaa, eikä todennäköisesti edes 50%. Esimerkiksi peruna ei ole vilja, ei osa koiran luonnollista ruokavaliota. Mutta mitä se on, se on edullisempi raaka-aine kuin liha. Samat koskee myös mm. bataattia, tapiokaa ja hernettä.

Lisäksi ruokasäkit ovat toinen toistaan nätimpiä ja täynnä mainoslauseita. Mut siis mitä, eihän koirat edes osaa lukea? Kiinnostaako niitä oikeasti syökö se sydämen muotoisia nappuloita viidessä ei värissä?

Mitä omassa ravitsemuksessa suosin, on tuotteet ilman mainoslauseita. Sama koskee koirien ruokintaa.

mjam-7mjam-3

Mun lauma on syönyt raakaa nyt reilut kaksi vuotta. Terveempiä ne ovat kuin koskaan. Energisiä ja iloisia (vaikka hyvin peittävätkin sen näissä postauksen kuvissa, haha!). Ja mikä parasta; koska mikään elementti ruuassa ei ole ”täyteaine” tai ”turha”, pystyy koira hyödyntämään sapuskan hyvin eikä tavaraa tule toisesta suunnasta niin pirusti. Jos ymmärrät mitä tarkoitan.

Mitä tämä kaikki sitten käytännössä tarkoittaa? Kirjoittelin aiemmin jo blogiin koirieni ravintolisistä, öljyistä ja muista lisukkeista. Koska en tunne käsitettä kronologinen järjestys, palataanpa nyt tällä kertaa perusteisiin. Ne on kuitenkin asiat, joista kaikki lähtee.

mjam-8

Karkeasti sanottuna lihaa, eli proteiinin ja rasvan lähteitä olisi hyvä saada viikon aikana vähintään kolmesta eri lähteestä, elikkä siis eläimestä. Tämän lisäksi suosin itse monipuolista kattausta pitkällä aikavälillä, nauta, kana, kalkkuna, lohi, riistat. Tällaisen kirjon saatavuus voisi muutoin olla haastavaa, ellei lihoja saisi hankittua kohtuullisen kokoisissa pakkauksissa pakasteena. Tavallisesti tapaan hommata auton alle, suunnata lähimpään Mustiin ja Mirriin ja napata kerralla pakastimen täyteen sapuskaa. Kyllä se vaan helpottaa elämää hurjasti kun valikoima on laaja ja pakkaukset riittävän pieniä. Kompaktin kokoiset pakkaukset ovat hyviä jos haluaa testailla koiralleen uusia lihoja, ilman riskiä että iso pakkaus jäisi jostain syystä käyttämättä.

Kaikista käytännöllisimpiä pienille koirille on raakalihapullat, kuten lohi-, nauta- ja erityisesti täysravintopullat. Niitä on kätevä ottaa sulamaan pienempiäkin määriä, vaikka tarpeen mukaan kyllähän ne säilyy sulatettunakin jääkaapissa muutaman päivän. Sama koskee myös puolen kilon pötköjä. Pötköt voi alkuun näyttää hurjan isoilta, mutta todellisuudessahan sellainenen kestää max pari päivää yksilöstä riippuen. Meillä sellainen menee päivässä.

Lähes aina nappaan messiin ainakin nautaa, lohta ja kalkkunaa. Näiden lisäksi olen alkanut suosia myös täysravintoja Kuntoa ja Intoa. Ne ovat käteviä ainakin raakistelun alkuvaiheessa jos on epävarma ravinnon monipuolisuudesta. Multahan löytyy laumasta seniorin ja aikuisen lisäksi nykyään myös 11 viikkoinen pentunen. Tyyppi on varsin innokas ja hyvän ruokahalun omaava beibi. Sille olenkin alkanut nyt syöttämään Intoa, joka on juurikin pennuille tarkoitettu täysravinto. Into koostuu monipuolisesti eri proteiininlähteistä, kasviksista ja marjoista. Lisäksi siihen on lisätty joitakin hivenaineita sekä muita lisiä, kuten glukosamiinia. Pennut ovat erityisesti tärkeässä kasvuiässä, joten niille on tärkeää antaa juuri niille sopivaa ravintoa. Kyllä muuten passaa Into meidän aktiiviselle minityypille.

Kunto puolestaan on raaka täysravinto aikuiselle koiralle. En syötä sitä jatkuvasti, sillä usein tykkään koostaa itse eri hivenainelisät peruslihojen ympärille. Kuitenkin ihmisten tavoin, myös koirien ruuansulatuksen imeyttämisteho laskee iän myötä. Meidän lauman sennu (ei päässyt osallistumaan postauksen kuvauksiin) on jo yli 10 vuotias. Se saakin nauttia nykyään mahdollisimman ravinteikasta ruokaa, jotta sama mummoenergia säilyy päivästä toiseen! Se saakin siis usein juurikin Kuntoa, joka on hyvin samankaltainen ravinto kuin Into mutta hieman eri ravinnepitoisuuksilla.

mjam-6

Luonnossa kun villit koiraeläimet, kuten sudet, saavat saaliin, ne eivät suinkaan iske hampaitaan kiinni luustolihakseen. Luustolihasta eli ”lihaa”, palvotaan nykypäivänä kuin viimeistä päivää, vieläpä vähärasvaisena. Todellisuudessa arvokkain osa saaliista on mm sisäelimet, jotka ovat huomattavasti ravinteikkaampia. Susi aloittaakin ruokailun verestä, rasvasta, sisäelimistä ja saalis syödäänkin lähes nenästä häntään asti. Vain luut jäävät usein syömättä. Tämä johtuu tietysti paitsi siitä, ettei mitään ravinnoksi hyödynnettävää jätetä syömättä, myös siitä että jokaisesta saaliin eri osasta saadaan eri ravinteita. Juuri tämän vuoksi myös sisäelinten syöttäminen lemmikkikoirille on tärkeää. Ja mikä parasta, ne on usein myös niitä edullisimpia ruhonosia.

Edellä mainittujen lisäksi annan mun koirille myös muutaman kerran viikossa ydinluita, ribsejä tai broilerinkauloja. Luiden ”jyrsiminen” on paitsi luonnollinen tapa syödä,  rauhoittaa se koiraa ja sopiikin siksi hyvin vaikkapa iltapuhteeksi.

Onko raa’an lihan syöminen sitten turvallista? On. Rehulihan hygieninen laatu on Suomessa varsin korkea, ja riskit lähinnä nimellisiä. Lihan voi toki kypsentää, mutta itse koen sen ylimääräiseksi vaivaksi ja siksi turhaksi. Ainoa liha joka on syytä kypsentää loisten varalta, on järvikalat. On muuten hyvä muistaa myös, että koiran ruuansulatus on kehittynyt kestämään erilaisia asioita ja haasteita kuin ihmisen ruuansulatus.

mjam-10

Lihan lisäksi rasvan määrä on koirille erityisen tärkeä. Rasvainen liha ja kala ovat jo hyviä lähteitä, mutta myös muut lähteet on hyvä pitää menossa mukana. Monipuolisuus ja laatu ovatkin tässäkin tilanteessa kotiinpäin. Nykypäivänä etenkään kasvatetun lohen omega -pitoisuudet eivät ole enää kovin merkittäviä. Siksi koiran päivittäinen ruoka-annos olisikin hyvä viimeistellä vielä esimerkiksi lohi- tai omegaöljyllä.

Saatiin Mustista ja Mirristä meidän laumalle testiin Avital lohiöljyä ja omega -jauhetta. Erityisesti omega -jauhe on varsin mielenkiintoinen tuote. Siinä omega-3 ja -6 suhde on optimoitu koiralle sopivaksi, joka tavallisesti olisi hyvä olla 5:1 ja 10:1 välillä. Koirien omega-3 ja -6 suhteesta olisikin hyvä pitää huolta, sillä liian korkeana tai matalana siitä  voi olla haittaa terveydelle. Jauheena omegalisä oli käyttömukavuudeltaan öljyä kätevämpi, sillä riski sotkea annosteltaessa on pienempi, haha! Luonnollisestikin myös lohiöljy on hyvä ja yhtä lailla luonnollinen omegojen lähde.

Miksi omegaa koiralle? Käytännössä lähes samoista syistä kuin ihmiselle. Koirankaan keho ei pysty itse tuottamaan noita rasvahappoja, joten ne tulee saada ravinnosta. Omegat tukee mm ihon, turkin, nivelten, aivojen, sydämen ja verisuonten hyvinvointia. Lisäksi ne tukee immuunijärjestelmää ja taistelee oksidatiivista stressiä vastaan. Käytännössä siis täysin samat hyödyt kuin meille ihmisille. Suosittelen siis satsaamaan myös koirille hyvään kalaöljyyn, tai muuhun omega -rasvahappojen lähteeseen.

Muutama sananen vielä raakaruokinnasta. Monesti ennakkokäsitys on se että raakailu on sitä mitä koira söisi villinä luonnossa eläessään. Asia ei kuitenkaan ole täysin näin. Koirien villien sukulaisten keskimääräinen ikä on lyhyempi kuin kesyillä tovereillaan. Villinä elävillä onkin haasteinaan mm saada riittävästi ravintoa, sekä sairaudet jotka  on muutoin kesy koirilla helppo handlata ihan perusterveydenhuollolla. Raakaruokinnan on tarkoitus jäljitellä parhaita paloja koiran luonnonmukaisesta ravitsemuksesta. Yhdistettynä perusterveydenhuoltoon ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, muodostaa se varsin oivan kombon terveelle elämälle.

Ihmisille välttämättömiä aminohappoja ollessa kahdeksan, on niitä koirille kymmenen. Liha on siis koiralle äärimmäisen tärkeä ravinnon lähde. Ja mikä olisikaan parempaa kuin tarjota parhaalle ystävälleen sille parasta ja luonnollisinta ravintoa?

 

Kiitokset Mustille ja Mirrille postauksen yhteistyöstä!

mjam-13