VILLI JA VIHREÄ COLESLAW

slaw-4slaw-2

Coleslaw’n, elikkäs kaalisalaatin virka? Noh, sehän toimii missä vain mutta on tietysti omiaan grillisafkan kaveriksi. Majoneesipohjaiset slaw’t on nekin hyviä, etenkin itsetehtyyn majoon tehtynä, mutta joskus totaalinen vaihtelu virkistää. Tällä kertaa siis kaalisalaatti joka syntyi hyvin intuitiivisesti, mutta osottautui varsinaiseksi hitiksi!

Tällä kertaa halusin kaalisalaatista raikkaan mutta täyteläisen. Avainelementtinä siinä toimii ihan huikea kurpitsansiementahna. Se on kermainen, aromikas ja kauniin vihreä tahna kurpitsansiemenistä, joka on omiaan etenkin kypsentämättömänä raakaruuassa. Kurpitsansiemenjutut on kyllä yksiä mun ihan ultimaattisia lemppareita juurikin voimakkaan pähkinäisen tuoksunsa ansiosta. Esimerkiksi tahna on monipuolinen, jota voi hyödyntää juurikin salaatinkastikkeissa, dipeissä, levitteenä, keitoissa, juomissa… Voimakkaan vihreän värin on myös pakko kieliä ravinnetiheydestä.

Vihreään teemaan sopii tietysti villivihannekset, joita on todella helppo hyödyntää juurikin tällaisissa sekametelisalaateissa. Kerää siis siistiltä paikalta sun kesän lemppareimmat villit (sellaiset jotka varmasti tunnistat), ja hyödynnä ihanissa kesäsalaateissa!

slaw-3slaw-5slaw

 

Villi ja vihreä coleslaw

pieni varhaskaali
3 porkkanaa
luomu punasipuli tai 2 kevätsipulia varsineen
luomu omena
puoli punttia tilliä
Villivihanneksia muutama kourallinen, kuten:
voikukan lehtiä
vuohenputkea
mansikan lehtiä
maitohorsman lehtiä …tai mitä ikinä
1 rkl Dijon -sinappia
1 rkl kotimaista hunajaa
1/2 sitruunan mehu
merisuolaa
mustapippuria

Poista kaalista uloimmat  lehdet. Suikaloi kaali ohuen ohueksi, voit hyödyntää tässä juustohöylää ja ”raastaa” sillä puolikkaaksi leikatusta kaalista suikaletta. Leikkaa loput veitsellä suikaleeksi, muista poistaa kanta. Suikaloi porkkana kuorimaveitsen tai juustohöylän avulla lastuksi. Huomaa että porkkanaa ei tarvitse kuoria (kotimainen/luomu). Siivuta sipuli ohueksi, raasta omena ja silppua tilli.

Huuhtele villikasvikset varovasti kylmän veden alla ja leikkaa veitsellä pienemmäksi. Yhdistä kaikki kasvikset isossa kulhossa.

Sekoita kastikkeen ainekset yhteen ja kaada kasvisten päälle, lisää suolaa (noin 1 tl). Ja nyt tulee tärkein kohta; sekoita kaikki keskenään kädella puristellen. Tämä pehmentää kaalia ja auttaa makuja sekoittumaan keskenään. Rouhi joukkoon myös pippuri, maista ja lisää tarvittaessa suolaa/pippuria. Salden maku paranee, jos se saa asettua jääkaapissa hetken. Tarjoilutilanteessa voit halutessasi koristella salaatin esimerkiksi mansikan/horsman kukilla.

 

RAIKAS KESÄJUOMA MASULLE

masu-7masu-9masu-2

Sitä huomaa kesäisin kuinka keho tuntuu kaipaavan vähän freesimpää ravintoa. Ei välttämättä kevyempää, mutta ravitsevaa ja raikastavaa. Ravinteiden tarve tuntuu erillaiselta kuin talvella. Näihin tilanteisiin jos mihin sopiikin erilaiset kylmät juomat. Sen sijaan että tarttuisi makeutusaineilla tai sokerilla kyllästettyihin virvoitusjuomapulloihin, voi omalle masulle tehdä hyvää vähän erilaisten juomien muodossa.

Yksi hyvä vaihtoehto on nimittäin kylmäpuristetut vihannes- ja vihermehut, itsetehtynä tai valmiiksi ostettuna. Niiden kanssa voi hifistellä entisestään ja hapattaa, jolloin mehuista tulee entistäkin vatsaystävällisempiä ja terveyttä edistävämpiä.

masu-5masu-3

Kuten voidaan kaikki varmasti todeta, niin kyllä ne bakteerit vaan tekee niiin hyvää masulle. Iloinen vatsa, iloinen mieli. Ihanaa että fermentoidut jutut alkaa olla yhä suositumpia sillä kyllähän se sitä myöten näkyy myös markkinoilla ja tarjonnassa. Jos vatsan kanssa on haasteita, on laadukkaat probioottivalmisteet way to go. Mulla oli aikanaan tosi haastavaa vatsan kanssa, joten itse ainakin sain merkittävää apua probioottikapselien lisäksi myös hapatetuista vihannesjuomista. Niitä kannattaa siis harkita myös ohelle nautittavaksi.

Sain tällä kertaa Ruohonjuuresta testiin uusia hapatettuja vihannesjuomia. Voelkelin maitohappobakteerijuomat on kätevissä puolen litran purkeissa ja itse asiassa niin herkullisia, että maistuvat kerralla sellaisenaan juotavaksi. Erityisesti porkkana- ja punajuurimehut olivat mun mieleen. Kaali omaa tietysti selvän ominaismakunsa, mutta fermentointi pehmentää ja makeuttaa makua, joten ei ole laisin huono sekään.

Vielä ehkä himpun verran siistimpi tuote on Masu -juoma. Paitsi hellyyttävän nimensä lisäksi, oli se varsin positiivinen ylläri myös mukavan makunsa vuoksi. Masu on siis täysin suomalainen  maitohappobakteerijuoma, joka sisältää mm. kaalia, porkkanaa, punaherukkaa, punajuurta, puolukkaa, minttua, valkosipulia ja meiramia. Kannattaa muuten muistaa, että vaikka oma vatsa ei välttämättä kaalista välittäisi, sopii sille silti usein hapatetut mehut. Masu -juoma on siis omiaan tehokkaaksi kuuriksi, sekä tietysti parhaimmillaan päivittäin nautittavaksi.

masu-4

Vähän jäin tuumailemaan jos Masua voisi hyödyntää johonkin reseptiin. Voisiko siitä tehdä jotain herkkua jota voisi siemailla hyvää tekeväksi virvokkeeksi kesäpäivänä? Tähän mennessä oon fermentoinut milloin mitäkin, mutten koskaan ennen juomia. Mikäpä siinä olisi niin erilaista? Hiivaa en halua käyttää, mutta sehän ei ole mikään este. Käytänkin mielellään meidän kamuja elikkäs maitohappobakteereita.

Tässä juomassa ”juurena” käytetään siis Masu -juomaa, mutta voit käyttää mitä tahansa hapatettua vihannesjuomaa. Se ei maistu lopputuloksessa millään tavoin läpi, joten hätätilanteessa voit käyttää vaikkapa hapankaalin lientä. Toinen oleellinen elementti on makeus, eli tässä tilanteessa hunaja. Sen avulla bakteerit pääsevät kasvamaan ja valmistamaan meidän herkkujuomaa. Seuraava tärkeä tekijä on aika. Vaikka resepti on itsessään äärimmäisen simppeli, niin hapattaessa ei kannata hosua. Anna siis pikkuisille bakteereille rauhassa oma aikansa, ne maksavat sen kyllä takaisin ❤

masu-10masu-6

 

Fermentoitu raparperijuoma

 

5-6 dl raparperia pilkottuna
1-2 dl kotimaista hunajaa
n. 1 l vettä
pätkä inkivääriä

 

Leikkaa raparperi paloiksi ja nosta kattilaan. Mittaa sekaan hunaja ja vesi, lisää vettä tarvittaessa enemmän(niin että raparperit ovat selvästi veden peitossa). Kiehauta, mutta älä keitä. Kun vesi alkaa höyrytä, laske lämpöä ja hauduttele 5-10minuuttia.

Nosta kattila levyltä ja nakkaa sekaan siivuiksi pilkottu inkivääri. Anna jäähtyä. Voit tässä vaiheessa lisätä halutessasi lisää hunajaa.

Siivilöi juoma esimerkiksi isoon/isoihin lasipurkkeihin. Sekoita joukkoon Masu -juoma. Sulje purkit tiiviisti ja nosta suojaiseen paikkaan fermentoitumaan 3-4 vuorokaudeksi. Maista ja jätä halutessasi fermentoitumaan lisää, juoman tulisi muuttua hieman happamammaksi ja makeaksi. Lopputulos ei ole kuitenkaan siman kaltainen hiilihapollinen, vaan keveästi hapan. Säilytä valmista juomaa jääkaapissa max viikon verran. Voit puristaa valmiiseen juomaan halutessasi tuoretta sitruunamehua.

MANSIKKA-MINTTU-LIME RAAKAKAKKU

k-9k-12

Ois ensi viikko jälleen monille valmistuville ja koulunsa päättäville juhlaisa. Kesäjuhlien tarjottavat vaihtuvat vuodesta toiseen trendien mukaan. Jotkut elementit kokevat kasvojen kohotuksen ja osa menee suoraan vaihtoon. Esimerkiksi voileipäkakuista on vuosien saatossa alettu tehdä fänsimpejä vaikkapa hyydykekakun muotoon. Vastaavasti esimerkiksi pasteijoita ei ole näkynyt enää pitkiin aikoihin. Entäpä missä on klassiset lusikkaleivät? Toki juhlien tyyli näkyy myös tarjottavien ilmeessä.

Yksi elementti jota ehkä koskaan tullaan kattauksesta heivaamaan, on kakut. Kakutkin ovat toki kulkeneet melkoisen evoluution menneiden vuosikymmenien aikana. Siinä missä ennen ne tehtiin sokerikakkupohjaan banaani-mansikkahillo -täytteellä, hyydyke- tai nakukakkuina, on nykypäivän sana raakakakut. Jotkut hipsterit (eiku…) on toki tehnyt niitä jo vuosien ajan, mut nykyään homma on enemmän mainstream mikä on mun mielestä vain hyvä juttu.

k-8kk-7

Ite oon jo jonkin aikaa tykännyt tehdä raakakakkuja ja mieluiten väsäänkin sellaisen jos joku läheinen kyselee kakkua juhliinsa. Oma tyyli (raaka)kakkujen makumaailmoissa ja koristeluissa on vaihdellut ajan myötä. Nykyään pidän yksinkertaisesta ja simppelistä. Yksinkertainen ja huoleton ilme on yllättävän näyttävä, mutta ennenkaikkea helppo toteuttaa.

Tällä kertaa pidin makumaailman myös varsinaisessa kesän klassikossa; mansikassa, tuoreessa mintussa ja limessä. Kokonaisuudesta tuli raikas, mutta samalla kermaisen täyteläinen. Ja juuri tuo kermaisuus on yksinomaan minkäs muun kuin kookosmannan ansiota.

k.jpg

Saan usein kyselyä miten korvata mikäkin resepteissä. Eniten kysytty kysymys on pähkinöiden korvaaminen, joita muuten tässä kakussa ei ole lainkaan. Saksanpähkinöitä lisäsin pohjaan rousketta ja makua antamaan, mutta ne on helppo vaihtaa oman ruokavalion mukaan esimerkiksi manteleihin, auringonkukansiemeniin tai idätettyyn tattariin. Täytteissä tykkään koostumuksensa vuoksi käyttää cashew -pähkinöitä, mutta ne ei ole laisinkaan välttämättömiä. Juuri tätä tilannetta varten on siis mainitsemani kookosmanna! Luontaisesti makea, kermainen ja mitä mahtavin raaka-aine raakaleivontaan. Se pysyy jähmeänä huoneenlämmössäkin, mutta lisäsin reseptiin vielä kaakaovoita joka auttaa kakkua pysymään koossa kesähelteilläkin. Tietysti puhumattakaan kaakaovoin huumaavasta aromista.

Koristeluun voit kesän hengessä käyttää miltei mitä vain kukkia, mutta varmimpia on esimerkiksi mansikankukat tai päärynän- ja omenankukat. Hauskan ja kesäisen yksityiskohdan lisää vielä mehiläisen siitepöly sade.

k-6k-3

 

 

Mansikka-minttu-lime raakakakku

Pohja

1 dl kookosöljyä
1 dl kookossokeria
2 dl kookosjauhoa
2 dl saksanpähkinöitä
2/3 tl merisuolaa
1-2 rkl vettä

Minttu -täyte

4 limen mehu + yhden kuoriraaste
puoli punttia tuoretta minttua
2 dl kookosmannaa
1 dl kaakaovoita
1 dl vettä
0,5 tl Bourbon vaniljaa
(4-5 spirretablettia)
n 1 dl kotimaista hunajaa / kookossokeria

Mansikka -täyte

n 350g mansikoita pakaste, sulatettuna
2 dl kookosmannaa
2 dl kaakaovoita
1 dl vettä
0,5 tl Bourbon vaniljaa
n 1 dl hunajaa / kookossokeria
(3 rkl tocoa ja lucumaa)
1/2 tl merisuolaa

Aloita valmistelemalla irtopohjavuoka vuoraamalla pohja leivinpaperilla. Voit halutessasi askarrella valmiiksi vuuan reunoille leivinpaperi/kelmupalan, jolloin valmiin kakun irrottaminen on helpompaa.

Sulata pohjan kookosöljy vesihauteessa. Rouhi saksanpähkinät. Sekoita kaikki aineet huolella keskenään. Massa saa jäädä hieman kostean tuntuiseksi, kookosjauho imee itseensä runsaasti kosteutta turvotessaan. Taputtele massa vuuan pohjalle ja nosta kylmään.

Sulata minttu -täytteen kookosmanna ja kaakaovoi vesihauteessa(voit säästää astian seuraavaa täytettä varten). Blendaa kaikki ainekset silkkiseksi massaksi, voit halutessasi värjätä massaa vihreämmäksi spiruliinajauheen tai tablettien avulla. Maista täytettä ja lisää halutessasi lisää makeutusta. Kaada massa pohjan päälle ja nosta kakku pakastimeen/jääkaappiin.

Valmista mansikkatäyte. Huomaa ettei blenderiä tarvitse turhaan tiskata tässä välissä. Sulata kookosmanna ja kaakaovoi jälleen vesihauteessa. Blendaa kaikki ainekset keskenään silkkiseksi. Toco ja lucuma eivät ole välttämättömiä raaka-aineita, mutta ne tuovat täytteeseen täyteläisyyttä ja makua. Maista jälleen ja makeuta halutessasi lisää. Itse blendasin sekaan vielä muutaman mustikan antamaan lisää väriä. Kaada massa minttu -täytteen päälle ja nosta kakku pakastimeen tai jääkaappiin jähmettymään.

Koristele valmis kakku esimerkiksi tuoreilla mansikoilla, mintunlehdillä, lime siivuilla ja mehiläisensiitepölyllä. Luonnon- ja mansikankukat tuovat myös juhlavaa ilmettä.

 

MUN VAI MUN KOIRAN KIPPO?

mjammjam-9mjam-12

Mulla on vapaus valita. Saan päättää, ostaa, valmistaa ja syödä käytännössä mitä vain mitä ikinä haluan. Kulkea juuri sitä polkua mitä itse haluan. Juuri niin terveellisesti tai vähemmän terveellisesti kun ikinä mielin. Itse olen valinnut kulkea hyvinvointi edellä, sillä silloin olen parhaimmillani ja onnellisimmillani. Onnellinen olen myös silloin, kun saan olla rakkaitteni lähellä. Entä jos rakkaat ystäväni eivät voisikaan itse päättää kuinka elää ja mitä syödä? Joku tekisi sen heidän puolestaan halusivat he sitä tai eivät?

Tässä tilanteessa elävät lähes kaikki lemmikit, se on heille arkipäivää koko elämänkaarelta. Tällä kertaa ja tässä tekstissä puhun kuitenkin vain koirista. Ne ovat  lähinnä mua ja lähinnä mun tietotaitoa. Täytyy muuten tähän väliin myös muistuttaa että todellisuudessahan koirat syövät pitkälti kaikkea mitä ”palvelusväki”, elikkäs omistaja, niiden nenän eteen kantaa. Ja vaikkei aina kantaisikaan, silloin ne myös löytää ihan ite. 

mjam-4

Koirien ruokinnassa kyse tuntuu usein olevan ihmisen omien mielikuvien ruokkimisesta. Sitä kutsutaankin onnistuneeksi brändäykseksi. ”Täysjyvä ohra”, ”viljaton”, ”sisältää bataattia”, ”laadukkaat raaka-aineet”. Entä miten on, lasketaanko lihankaltaiset tuotteet laadukkaaksi raaka-aineeksi? Ihmisten lailla, myös ”viljaton” on nykypäivän trendi koirien täysravinnoissa. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei se tarkoita 100% lihaa, eikä todennäköisesti edes 50%. Esimerkiksi peruna ei ole vilja, ei osa koiran luonnollista ruokavaliota. Mutta mitä se on, se on edullisempi raaka-aine kuin liha. Samat koskee myös mm. bataattia, tapiokaa ja hernettä.

Lisäksi ruokasäkit ovat toinen toistaan nätimpiä ja täynnä mainoslauseita. Mut siis mitä, eihän koirat edes osaa lukea? Kiinnostaako niitä oikeasti syökö se sydämen muotoisia nappuloita viidessä ei värissä?

Mitä omassa ravitsemuksessa suosin, on tuotteet ilman mainoslauseita. Sama koskee koirien ruokintaa.

mjam-7mjam-3

Mun lauma on syönyt raakaa nyt reilut kaksi vuotta. Terveempiä ne ovat kuin koskaan. Energisiä ja iloisia (vaikka hyvin peittävätkin sen näissä postauksen kuvissa, haha!). Ja mikä parasta; koska mikään elementti ruuassa ei ole ”täyteaine” tai ”turha”, pystyy koira hyödyntämään sapuskan hyvin eikä tavaraa tule toisesta suunnasta niin pirusti. Jos ymmärrät mitä tarkoitan.

Mitä tämä kaikki sitten käytännössä tarkoittaa? Kirjoittelin aiemmin jo blogiin koirieni ravintolisistä, öljyistä ja muista lisukkeista. Koska en tunne käsitettä kronologinen järjestys, palataanpa nyt tällä kertaa perusteisiin. Ne on kuitenkin asiat, joista kaikki lähtee.

mjam-8

Karkeasti sanottuna lihaa, eli proteiinin ja rasvan lähteitä olisi hyvä saada viikon aikana vähintään kolmesta eri lähteestä, elikkä siis eläimestä. Tämän lisäksi suosin itse monipuolista kattausta pitkällä aikavälillä, nauta, kana, kalkkuna, lohi, riistat. Tällaisen kirjon saatavuus voisi muutoin olla haastavaa, ellei lihoja saisi hankittua kohtuullisen kokoisissa pakkauksissa pakasteena. Tavallisesti tapaan hommata auton alle, suunnata lähimpään Mustiin ja Mirriin ja napata kerralla pakastimen täyteen sapuskaa. Kyllä se vaan helpottaa elämää hurjasti kun valikoima on laaja ja pakkaukset riittävän pieniä. Kompaktin kokoiset pakkaukset ovat hyviä jos haluaa testailla koiralleen uusia lihoja, ilman riskiä että iso pakkaus jäisi jostain syystä käyttämättä.

Kaikista käytännöllisimpiä pienille koirille on raakalihapullat, kuten lohi-, nauta- ja erityisesti täysravintopullat. Niitä on kätevä ottaa sulamaan pienempiäkin määriä, vaikka tarpeen mukaan kyllähän ne säilyy sulatettunakin jääkaapissa muutaman päivän. Sama koskee myös puolen kilon pötköjä. Pötköt voi alkuun näyttää hurjan isoilta, mutta todellisuudessahan sellainenen kestää max pari päivää yksilöstä riippuen. Meillä sellainen menee päivässä.

Lähes aina nappaan messiin ainakin nautaa, lohta ja kalkkunaa. Näiden lisäksi olen alkanut suosia myös täysravintoja Kuntoa ja Intoa. Ne ovat käteviä ainakin raakistelun alkuvaiheessa jos on epävarma ravinnon monipuolisuudesta. Multahan löytyy laumasta seniorin ja aikuisen lisäksi nykyään myös 11 viikkoinen pentunen. Tyyppi on varsin innokas ja hyvän ruokahalun omaava beibi. Sille olenkin alkanut nyt syöttämään Intoa, joka on juurikin pennuille tarkoitettu täysravinto. Into koostuu monipuolisesti eri proteiininlähteistä, kasviksista ja marjoista. Lisäksi siihen on lisätty joitakin hivenaineita sekä muita lisiä, kuten glukosamiinia. Pennut ovat erityisesti tärkeässä kasvuiässä, joten niille on tärkeää antaa juuri niille sopivaa ravintoa. Kyllä muuten passaa Into meidän aktiiviselle minityypille.

Kunto puolestaan on raaka täysravinto aikuiselle koiralle. En syötä sitä jatkuvasti, sillä usein tykkään koostaa itse eri hivenainelisät peruslihojen ympärille. Kuitenkin ihmisten tavoin, myös koirien ruuansulatuksen imeyttämisteho laskee iän myötä. Meidän lauman sennu (ei päässyt osallistumaan postauksen kuvauksiin) on jo yli 10 vuotias. Se saakin nauttia nykyään mahdollisimman ravinteikasta ruokaa, jotta sama mummoenergia säilyy päivästä toiseen! Se saakin siis usein juurikin Kuntoa, joka on hyvin samankaltainen ravinto kuin Into mutta hieman eri ravinnepitoisuuksilla.

mjam-6

Luonnossa kun villit koiraeläimet, kuten sudet, saavat saaliin, ne eivät suinkaan iske hampaitaan kiinni luustolihakseen. Luustolihasta eli ”lihaa”, palvotaan nykypäivänä kuin viimeistä päivää, vieläpä vähärasvaisena. Todellisuudessa arvokkain osa saaliista on mm sisäelimet, jotka ovat huomattavasti ravinteikkaampia. Susi aloittaakin ruokailun verestä, rasvasta, sisäelimistä ja saalis syödäänkin lähes nenästä häntään asti. Vain luut jäävät usein syömättä. Tämä johtuu tietysti paitsi siitä, ettei mitään ravinnoksi hyödynnettävää jätetä syömättä, myös siitä että jokaisesta saaliin eri osasta saadaan eri ravinteita. Juuri tämän vuoksi myös sisäelinten syöttäminen lemmikkikoirille on tärkeää. Ja mikä parasta, ne on usein myös niitä edullisimpia ruhonosia.

Edellä mainittujen lisäksi annan mun koirille myös muutaman kerran viikossa ydinluita, ribsejä tai broilerinkauloja. Luiden ”jyrsiminen” on paitsi luonnollinen tapa syödä,  rauhoittaa se koiraa ja sopiikin siksi hyvin vaikkapa iltapuhteeksi.

Onko raa’an lihan syöminen sitten turvallista? On. Rehulihan hygieninen laatu on Suomessa varsin korkea, ja riskit lähinnä nimellisiä. Lihan voi toki kypsentää, mutta itse koen sen ylimääräiseksi vaivaksi ja siksi turhaksi. Ainoa liha joka on syytä kypsentää loisten varalta, on järvikalat. On muuten hyvä muistaa myös, että koiran ruuansulatus on kehittynyt kestämään erilaisia asioita ja haasteita kuin ihmisen ruuansulatus.

mjam-10

Lihan lisäksi rasvan määrä on koirille erityisen tärkeä. Rasvainen liha ja kala ovat jo hyviä lähteitä, mutta myös muut lähteet on hyvä pitää menossa mukana. Monipuolisuus ja laatu ovatkin tässäkin tilanteessa kotiinpäin. Nykypäivänä etenkään kasvatetun lohen omega -pitoisuudet eivät ole enää kovin merkittäviä. Siksi koiran päivittäinen ruoka-annos olisikin hyvä viimeistellä vielä esimerkiksi lohi- tai omegaöljyllä.

Saatiin Mustista ja Mirristä meidän laumalle testiin Avital lohiöljyä ja omega -jauhetta. Erityisesti omega -jauhe on varsin mielenkiintoinen tuote. Siinä omega-3 ja -6 suhde on optimoitu koiralle sopivaksi, joka tavallisesti olisi hyvä olla 5:1 ja 10:1 välillä. Koirien omega-3 ja -6 suhteesta olisikin hyvä pitää huolta, sillä liian korkeana tai matalana siitä  voi olla haittaa terveydelle. Jauheena omegalisä oli käyttömukavuudeltaan öljyä kätevämpi, sillä riski sotkea annosteltaessa on pienempi, haha! Luonnollisestikin myös lohiöljy on hyvä ja yhtä lailla luonnollinen omegojen lähde.

Miksi omegaa koiralle? Käytännössä lähes samoista syistä kuin ihmiselle. Koirankaan keho ei pysty itse tuottamaan noita rasvahappoja, joten ne tulee saada ravinnosta. Omegat tukee mm ihon, turkin, nivelten, aivojen, sydämen ja verisuonten hyvinvointia. Lisäksi ne tukee immuunijärjestelmää ja taistelee oksidatiivista stressiä vastaan. Käytännössä siis täysin samat hyödyt kuin meille ihmisille. Suosittelen siis satsaamaan myös koirille hyvään kalaöljyyn, tai muuhun omega -rasvahappojen lähteeseen.

Muutama sananen vielä raakaruokinnasta. Monesti ennakkokäsitys on se että raakailu on sitä mitä koira söisi villinä luonnossa eläessään. Asia ei kuitenkaan ole täysin näin. Koirien villien sukulaisten keskimääräinen ikä on lyhyempi kuin kesyillä tovereillaan. Villinä elävillä onkin haasteinaan mm saada riittävästi ravintoa, sekä sairaudet jotka  on muutoin kesy koirilla helppo handlata ihan perusterveydenhuollolla. Raakaruokinnan on tarkoitus jäljitellä parhaita paloja koiran luonnonmukaisesta ravitsemuksesta. Yhdistettynä perusterveydenhuoltoon ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, muodostaa se varsin oivan kombon terveelle elämälle.

Ihmisille välttämättömiä aminohappoja ollessa kahdeksan, on niitä koirille kymmenen. Liha on siis koiralle äärimmäisen tärkeä ravinnon lähde. Ja mikä olisikaan parempaa kuin tarjota parhaalle ystävälleen sille parasta ja luonnollisinta ravintoa?

 

Kiitokset Mustille ja Mirrille postauksen yhteistyöstä!

mjam-13

WAFFLE NAKED CAKE – mustikkamuffinssivohvelit ja lemon curd

b-12b-15b-11

Äitienpäivä. Sen aika on taas täällä. Ja tiedättekö mitä? Se on heittämällä yksi vuoden parhaista päivistä. Juu ei, mä en kyllä ole äiti, paitsi mitä nyt mun koiralaumalle, muuuutt…

Vaikka toivon, että ainakin oma äiti kokisi vuoden jokaisen päivän olevan äitienpäivä, teen silti enemmän kuin mielelläni yhdestä päivästä spessumman. Tyttärenä omat vahvuudet on tainnut jäädä tänne keittiön puolelle, joten omalta osaltani panostan mieluiten siis ruoka -puoleen, haha.

bb-2

Mut hei, tää kakku! Tätä tehdessä totesin sen kyllä olevan yksi onnistuneimmista saavutuksistani. Toki makuraati tekee sitten lopullisen tuomionsa.

Mistä sitten lähti ajatus epämääräiseen kasaan, jota kakuksi kehtaan kutsua? Idea lähti siitä kun tuumasin mikä jälkkäri sopisi juhlalliseenkin brunssipöytään mutta olisi silti freesi ja leikkisä. Voisiko vohveleista tehdä kakun, ilman että se näyttäisi pelkältä vohvelipinkalta? Miksei? Mistä mä sen tiedän, ei siis auta kuin kokeilla!

Makumaailmaltaan etenkin keväisin mulla resenoi ihan hirveesti mustikka-kardemumma-lemon curd -kombinaatio. Raikas, juhlallinen, mutta sopivan autenttinen. Lemon curdin perinteisen version olen itse tehnyt aikanaan kerran, joka sekin epäonnistui. Tietyistä syistä curdit siis ostettiin ennen ihan valmiina kaupasta. Nykyään kuitenkin kelpuutan vain harvan kaupantädin valmistuotteen. Jo ihan siitäkin syystä, että olen kiinnostunut millaisen prosessin raaka-aineet käyvät läpi ennen kuin päätyvät lopulliseen muotoonsa. Tietysti puhumattakaan valmistuotteiden raaka-aineiden laadusta ja lisäaineista.

Rohkeasti lähdin siis uuteen haasteeseen; paleo -henkisen lemon curdin väsäämiseen! Ja voi piru miten hyvin se onnistuikaan. Olin innoissani kuin pikkulapsi kun siinä vispaillessa sitruunatahnaseos sakeutuu. Lopulta kun maistoin valmista lopputulosta en huomannut lainkaan eroa siihen ”alkuperäiseen”. Siis NAM! Perus voin sijaan käytin gheetä, eli kirkastettua voita, joka tekee reseptistä astetta hifimmän. Ghee toimiikin tässä reseptissä ihan loistavasti maun ja koostumuksensa puolesta. Lisäksi se sopii myös monelle ”maidottomalle”, sillä gheessä ei ole lainkaan joillekin haitallisia maidon proteiineja.

Toinen elementti josta olen erityisen innoissani, on nämä mustikkamuffinssivohvelit. Heittämällä parhaat vohvelit, joita olen koskaan tehnyt. Rapeita, maukkaita, meheviä ja viljattomiakin ovat! Mustikat tekevät mausta raikkaan ja kardemumma puolestaan saa aikaan pullan makuisia fiiliksiä. Vohveleiden runsaskuituinen kookosjauho paitsi makeuttaa luontaisesti, myös pitää vohvelit mehevänä. Kakku on makeutettu pelkästään hunajalla, mutta mausta ja makeudesta ei silti ole tingitty.

b-6b-7b-3b-8

Voi varmaan enemmän tai vähemmän huomata kuinka fiiliksissä itse olen tästä reseptistä. Jos siis itse mietit vielä mitä leipoa äidille, tai mikä voisi olla brunssipöydän loppuhuipennus, niin tässä simppeli mutta uudenlainen ja ehkä jopa trendikäs ratkaisu perinteisen täytekakun sijaan.

Miltä teidän äitienpäiväkattaus näyttää tänä vuonna?

b-9b-13b-17

 

 

Mustikkamuffinssivohvelikakku lemon curdilla

Lemon curd

2 munaa
1 dl luomusitruunojen mehua (noin kolmen)
1/2 sitruunan kuoriraaste
1/2 dl hunajaa
4 rkl gheetä

Mustikkamuffinssivohvelit

4 luomumunaa
1 dl vettä tai haluamaasi maitoa
2 rkl gheetä tai kookosöljyä sulana
2 rkl kotimaista hunajaa
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
100g mustikoita

Lisäksi:

4 dl Kookos- tai 3 dl luomukermaa + 1/2 tl vaniljajauhetta
tuoreita vadelmia

Aloita valmistamalla lemon curd. Voit hyvin valmistaa sen vaikka muutaman päivän ennakkoon. Purista sitruunoista mehu ja raasta kuori valmiiksi, voit laittaa ne samaan astiaan esim kahvimukiin. Riko kananmunat pieneen kattilaan ja vispaa rakenne rikki. Lisää sitruunamehu-kuoriraasteseos samalla vispaten, lisää myös hunaja. Lämmitä miedolla lämmöllä samalla jatkuvasti sekoittaen (3-4/9). Jatka niin kauan, kunnes seos sakeutuu (mulla tähän meni 10-15 min). Muista vispata jatkuvasti!

Kun seos alkaa sakeutua, nosta kattila liedeltä ja vispaa joukkoon ghee lusikallinen kerrallaan. Sekoita hyvin. Kaada tahna purkkiin ja nosta jääkaappiin jähmettymään.

Tee seuraavaksi vohvelit. Yhdistä ja sekoita kulhossa munat, neste, ghee/kookosöljy ja hunaja. Yhdistä kuivat aineet ja lisää ensimmäiseen. Anna taikinan turvota 5-10 minuuttia. Lisää mustikat turvotuksen jälkeen, jos käytät pakastemustikoita, lisää ne jäisenä ja kääntele varovasti sekaan. Paista vohveleiksi. Anna jäähtyä.

Vispaa kerma kuohkeaksi ja mausta vaniljalla. Kokoa kakuksi; ensiksi vohveli, kerma, lemon curd…. Toista niin monta kertaa että käytät 4-5 vohvelia, tällöin koko komeus pysyy vielä pystyssä. Voit välissä nostaa kakun hetkeksi jääkaappiin jähmettymään, jotta kerrokset pysyvät näyttävinä.

Koristele vadelmilla, raakasuklaa paloilla (Foodinin levyistä ”LOVE” -pala on tähän omiaan ❤ ), sekä halutessasi kookosjauho”tomusokerilla”. Nosta kakku vielä hetkeksi jääkaappiin asettumaan ennen tajoilua.

b-14

MATCHAVANUKAS JA HERKULLINEN GRANOLA [RAW] – rouskuvat uutuudet testissä

mysli-8mysli-4mysli-2

Murot ja myslit. Kenelle muulle ne tuo nostalgisia muistoja lapsuudesta? Murot oli silloin spesiaaliherkku joita vedettiin maidon kanssa, ehkä myös mansikkahillon. Kuka muu muuten muistaa hyvin erityisesti muropakettien kyljet ja kuvituksen? Kyllähän ne hauskat sarjakuvahahmot lapselle toimii. Toinen toistaan värikkäämpiä pakkauksia ja heikompia ainesosaluetteloita. Sitähän se on. Onneksi sitä nykyään arvostaa vähän erilaisia visuaalisia juttuja.

Nyt sain nimittäin Ruohonjuuresta testiin ihania Primrose´s Kitchen myslejä ja granoloita. Niitä on yhteensä viisi eri mallia, joista kaksi on mysliä ja kolme granolaa.  Ne on kaikki valmistettu toinen toistaan laadukkaammista raaka-aineista ja matalissa lämpötiloissa, jolloin niiden arvokkaat ravinteet säilyvät tallella.

Ennen kun mennään makuihin ja makuyhdistelmiin sen enempää, niin otetaanpa pieni hetki pakkausten ulkomuodolle. Nyt täytyy nimittäin myöntää että kyllä muuten resonoi! Leikkisiä, mutta tyylikkäitä. Itse arvostan pieniä kauniita nyansseja, ja mitä elintarvikkeisiin tulee niin pienet, nätit yksityiskohdat tulee usein huomattua. Ne kertoo monesti myös tuotteen laadusta; jos yritys haluaa panostaa pakkaukseen, on myös itse tuotteen takana helppo seistä.

mysli-9mysli-10

Mut joo okei, syystäkin tämä ei ole muoti tai desing -blogi, niin mennäänpäs siihen tärkeimpään elikkäs makuun.

Ensinnäkin, mitä ihania ja persoonallisia makuyhdistelmiä! Tai miltä sun korvaan kuulostaa: porkkana-omena-kaneli, tai punajuuri-inkivääriMysleissä on nimensä mukaisti porkkanaa/punajuurta ja runsaasti onkin. Juuressuikaleet on kuivattu matalassa lämpötilassa, jolloin kaikki ravinteet ovat vielä tallella. Vihreät kurpitsansiemenet näyttävät kauniilta ja houkuttelevilta myslin seassa. Näissä oikeesti luonnollisissa herkuissa ei ole mitään ylimääräistä ja gluteenittomiakin ovat. Näistä kahdesta on marketin kilomysli kaukana.

Miten sitten granola puolestaan eroaa myslistä? Granola on se makean paahteinen rouskuva palanen, joko sellaisenaan tai myslin seassa. Vaikka nämä kyseiset granolat on ”paahdettu” eli käytännössä kuivattu, ei makua silti uuvu. Näissäkin on makuina mitä mielenkiintoisimmat appelsiini-cashew, goji-sitruuna-mustapippuri, sekä kesäkurpitsa-raakakaakao. Näistä kaksi ensimmäistä ovat myös täysin viljattomia, joista ehdottomasti iso plussa! Sitruksen maku on niissä molemmissa mukavan raikas, muttei kitkerä. Kaikesta huolimatta omaksi lemppariksi nousi kuitenkin suklainen kesäkurpitsagranola, joka on valmistettu mm idätetystä tattarista.

Ja hei nyt siis oikeesti. Kattokaa nyt noita kesäkurpitsa-kaakao -granolan palasia! Noi isot palaset ei ole enää satunnaisia sattumia, sehän on yhtä sattumaa koko paketti. Ja makukin on niin autenttisen suklainen ja aito. Tuo granola toimisi varmasti myös pienenä eväänä sellaisenaankin.

Oon pahoillani, etten keksinyt mitään nipotettavaa tällä kertaa, sitä ei vain yksinkertaisesti löytynyt. Nämä super söpöt pakkaukset sisältävät laadukkaan tuotteen, joka sopii niin smoothiebowl:in päälle, raakaleivontaan, sellaisenaan, tai kuten tällä kertaa; rouskuvaksi elementiksi matcha -kerrosvanukkaaseen. Tämä herkku sopii niin aamu- kuin välipalaksi, tai miksei vaikka lasipurkissa mukaan otettavaksi evääksi. Nyt siis eväät purkkiin ja ulos keväästä nauttimaan ❤

myslimysli-5

Matcha -vanukas

1/2 dl chiasiemeniä
2 dl vettä
4 rkl kookosmannaa ,korvaa halutessasi vaalealla mantelitahnalla
ripaus vaniljajauhetta
ripaus suolaa
2 tl matcha -jauhetta
(2 rkl kotimaista hunajaa)

Lisäksi:

Goji-mustapippuri-sitruuna– tai appelsiini-cashew -granolaa

Tuoreita marjoja

 

Yhdistä chiasiemenet ja vesi blenderiin ja anna turvota kymmenisen minuuttia. Lisää loputkin ainekset ja blendaa tasaiseksi. Maista ja makeuta halutessasi hunajalla. Nosta jääkaappiin asettumaan hetkeksi.

Kokoa annokset kahteen korkeaan lasipurkkiin kerroksittain, laita väliin runsaasti rouskuvaa granolaa ja tuoreita marjoja. Voit halutessasi koota annokset kulhoihin ja koristella kauniiksi granolalla ja marjoilla.

 

 

 

 

mysli-6

OLETKO KOSKAAN KOKEILLUT KÄYTTÄÄ PÄHKINÄTAHNOJA NÄIN

pt-4pt-6

Ensi kosketukseni pähkinätahnoihin taisi olla aikanaan Kanadassa paikallisessa perheessä. Ja kyllä vain, kyseessähän oli tietysti maapähkinävoi, elikkäs PB (peanutbutter).  Siellä PB:tä käytetään klassisesti juurikin paahtoleivän välissä hillon taikka hunajan kera. Ja juh, sanotaanko vaikka että eihän se pahalta maistunut kun lähdettiin haikkaamaan kalliovuorille ja evääksi pakattiin maapähkinävoi-hunaja eväsleivät.

Voin siis todellakin käsi sydämellä myöntää, että kuulun siihen pähkinätahnojen puolesta puhujiin. Suomessakin ensimmäiset kosketukset pähkinävoiden ihmeelliseen maailmaan oli pitkään juurikin PB, sekä kauempaa hakien Nutella (tiesitkö muuten että Nutella sisältää hasselpähkinää vain 13%, eli kourallisen verran yhtä purkkia kohden!).

Jokunen vuosi sitten kun aloin kiinnostua aidosta ruuasta enemmän, tein pienen tutkimusmatkan Ruohonjuureen. Voi sitä pähkinä- ja siemenlevitteiden ihmemaata! Siis hyllytolkulla vaikka ja mitä. Ja se maku, tietysti ihan hurjan paljon autenttisempi kuin mikään teollinen setti. Miten pelkkä pähkinän jauhaminen voi saada siitä niin paljon makeamman ja maukkaamman?

pt

Voit varmaan kuvitella että oon pähkinätahnoista edelleen ihan yhtä pähkinöinä. Siksi olinkin ihan tosi innoissani, että sain Ruohonjuuresta testiin eri pähkinätahnoja. Ajattelinkin että voisin kertoa sulle mun mielipiteen näistä eri tahnoista, mihin niitä voisi käyttää, sekä mikä niistä on mun oma lemppari.

Manteli. Yksi ehdoton all time favorite, erityisesti tummana. Suutuntuma on pehmeä ja maku taikinamaisen makea. Mantelin karvaus erottuu vain vienosti taustalla. Vaalean mantelitahnan maku on miedompi, mutta makeahko yhtälailla. Vaalea tahna on tehty siis kuorituista manteleista ja tumma kuorimattomista.

Tahini puolestaan on voimakas ja maku varsin intensiivinen. Ensimmäisenä makuna maistuu seesaminsiemenien karvaus ja luontainen suolaisuus. Tahini onkin omiaan erityisesti leivän tai siemennäkkärin päällä, sekä hummuksen tai falafellien raaka-aineena. Tästä tahnasta saat myös runsaasti kalsiumia!

Hassel. Juu tämä tahna ei tarvitse sen kummempaa analyysiä, kuin täydellinen. Makea ja kermainen. Jos pidät nutellasta tai wiener nougaasta, pidät myös tästä. Tää on mun lemppari! Nauti sellaisenaan, dippaa kasviksia, tai valmista oma suklaalevitteesi sekoittamassa joukkoon raakakaakaojauhetta, hunajaa ja ripaus suolaa.

Cashew tahna hipoo myös täydellisyyttä sekä silkkiselta koostumukseltaan että huikealla maullaan. Cashewtahnan koostumus on omalaatuinen sen ollessa niin pehmeää, jopa fudgemaista. Cashew sopii myös loistavasti sekä suolaiseen että makeaan. Ootko koskaan kokeillut käyttää cashewtahnaa vaikkapa peston raaka-aineena?

pt-3

Miksi sitten syödä pähkinätahnoja? No perkule, tietysti herkullisen ja täyteläisen maun takia!

No okei, onhan näitä muitakin. Monilla on haasteita ruoka-aineiden imeytymisen kanssa, olet mitä imeytät, ja sitä rataa. Kun pähkinä on jo valmiiksi jauhetussa muodossa, pääsee sen arvokkaat rasvahapot ja hivenaineet imeytymään tehokkaammin kehosi käyttöön. Pähkinät ja mantelit sisältää monipuolisesti ravinteita ja siksi ne onkin loistava lisä kenen tahansa ruokavalioon. Ootko esimerkiksi koskaan kokeillut sekoittaa ruokalusikallista hasselpähkinätahnaa lämpimän kaakaon sekaan? Heeeeaven!! Tai käyttää mantelitahnaa salaatinkastikkeena?

Voisiko tahnoja myös tuunata jotenkin? No todellakin! Tässä siis vähän omia tuunausideoitani ja inspiraatiota sullekin kokeiltavaksi!

pt-2

 

Erilaisia pähkinätahnayhdistelmiä:

Hasseltahna – luomu pikakahvijauhe – raakakaakaota

Mantelitahna – kuivatut hapankirsikat – raakasuklaa rouhetta

Tahini – luomusitruunankuoriraastetta – chiliä – savupaprikajauhetta

Cashew – aurinkokuivattua tomaattia hienoksi pilkottuna – tuore basilikaa silppuna

Vaalea mantelitahna – luomuhunajaa – inkivääriraastetta/-jauhetta – kanelia

Lisää vielä halutessasi  merisuolaa. Itseasiassa suola tekee erityisesti makeista yhdistelmistä (kuten hapankirsikka-raakasuklaa) erityisen herkkua. Näistä maustetuista tahnoista ainakin ensimmäinen säilyy tarvittaessa hieman pidempään. Muita kannattaa säilyttää ainakin jääkaapissa.

Miten käyttää maustetuja tahnoja tai pähkinätahnoja ylipäätään?

Kätevin, ja samalla yksi ehkä maukkaimmista keinoista, on dippaaminen. Elikkäs nippu selleriä, kurkku tai porkkana toiseen käpälään ja pähkinätahnapurkki toiseen. Itseasiassa juurikin selleri toimii äärimmäisen hyvin myös makeiden kombojen kanssa, kuten ylläolevan manteli-hunaja-inkivääri-kaneli kera. Siinä onkin mitä loistavin iltapalavinkki pähkinätahnojen sisältäessä valtavasti hyvää erityisesti mielelle ja aivoille. Kasvikset toimii puolestaan mukavan raikastavana efektinä.

Puuro! Suolaisesti maustetut tahnat sopii vaikkapa tuoreyrtein maustetun kvinoapuuron päälle uppomunan kera! Makeat esimerkiksi perinteisen kaura-, tattari- tai tuorepuuron päälle marjojen kaveriksi.

Leivälle/siemennäkkärille/riisikakulle/mille ikinä. Suolaisena/makeana, it’s up to you!

Paputahnat/hummukset. Tahini kuuluu tietysti hummukseen, mutta ootko koskaan kokeillut paputahnassa esimerkiksi cashewtahnaa?

Itsetehdyt raakaherkut; välipalapatukat/-pallerot/-raakakakut

Sekä tietysti raakasuklaa ja -fudge! Yksi mun vakkari raaka-aineista suklaassa on nykyään tumma mantelitahna, mums!

 

Missä kaikkialla ja miten sä käytät pähkinätahnoja?

 

pt-5