LÄHIMETSÄN HEVI-OSASTO [2 helppoa villiyrttireseptiä]

d-9d-6

Näinä aikoina pohditaan kovasti, mikä kasviksista on terveellisin, ravinteikkain, optimaalisin, tai jotain vastaavaa. Aluksi kaupat ostettiin tyhjäksi pinaatista, sitten lehtikaalista ja seuraavaksi avokadoista. Eikä sillä, loistavia suusta alas iskettäviä jokainen. Nämä trendit näkyvät myös tuotannossa; kysynnän kasvaessa tarjonnan tulee kasvaa ja valitettavasti tällöin laatu usein kärsii. Heikko laatu näkyy esimerkiksi ravinnetiheydessä, kasvin sisältämissä lannotteissa tai muissa kemikaaleissa joita et välttämättä kehoosi halua.

Mut hei, eipä hätää! Sen sijaan että miettisit onko rucola tammenlehtisalaattia parempi, voisi katseen kääntää lähimetsään. Sieltä nimittäin löytyy ravinteita enemmän kun arvaatkaan. Tähän aikaan vuodesta löydät sieltä loistavat raaka-aineet salaattiisi; voikukkaa, vuohenputkea, horsman lehtiä ja kukkia, mansikan lehtiä, ehkäpä muutama kuusenkerkkä, litulaukkaa, poimunlehtiä, käenkaalia ja mitä vielä! Lista on tosiaankin pitkä.

Jos uudet ja erikoiset reseptit tuntuvat haastavilta adaptoida omaan käyttöön, voi uusia raaka-aineita soveltaa jo valmiiksi tuttuihin resepteihin. Esimerkiksi nokkonen ja litulaukka sopivat mitä loistavammin pestoksi basilikan sijaan. Maitohorsma ajaa parsan virkaa ja patoihin, keittoihin ja muhennoksiin sopii puolestaan miltei mikä vain syötävä villikasvis.

d-3d-2d-4

No, mitä sitten tehdä jos ei erota mäntyä kuuselta? Okei sori, hieman ontuva vertaus mutta itse olin aikanaan pitkälti tuolla tasolla ainakin mitä tulee syötäväksi kelpaaviin kasveihin. Kirjoista ja netistä voi opiskella ja katsoa esimerkki kuvia, mutta henkilökohtaisesti opin parhaiten kädestä pitäen, itse kokemalla. Jos lähipiiristä ei löydy valmiiksi ketään hortoilijaa, voi olla hankala löytää ketään kädestä pitäen opastamaan. Just tämän vuoksi olen aidosti innoissani että nykyään on mahdollista osallistua pienemmillekin pikakursseille joilla käydään kädestä pitäen muutamia kasveja ja yrttejä. Ja ennen kaikkea; kuinka käyttää niitä kotikeittiössä. Olen osallistunut nyt muutamalle Helsinki Wildfoodsin kurssille, joilla on käyty läpi sesongin mukaan sieniä tai kasveja. Mikä parasta, kurssit järjestetään lähiseuduilla, joten oppeja on helppo lähteä hyödyntämään myöhemminkin tuttuun ja turvalliseen ympäristöön laajentaen hiljalleen reviiriään. Vaikka vuoden ajan olen yrittänyt opetella villiyrteistä enemmän, opin silti hurjasti lisää muutama viikko sitten olleelta kurssilta. Samalla kasvoi into ja inspiraatio, sekä halu hyödyntää tuota valtavaa voimavaraa joka on meillä jokaisella suomalaisella käden ulottuvissa.

d

Jos siis hortoilu kiinnostaa, mutta kasvintunnistus on vielä alkutekijöissään tai mielessäsi on vain muutama villiyrttiresepti, suosittelen lämpimästi HWF:n villiyrttikursseja. He tiedottavat uusista tapahtumista ja kursseistaan ainakin FB -sivuillaan. Voin taata että sen jälkeen metsässä kulkiessasi näät sen ihan uusin silmin ja katse hakee jatkuvasti kasveja tunnistettavaksi. Samalla tulee tavallaan tosi kiitollinen olo kun tajuaa kuinka paljon metsällä on meille tarjota.

hwf-16hwf-18hwf-6b-3b-11

Jos sulla ei ole mahdollisuutta tulla pk -seudulle tai muutoin vain haluat tietää aiheesta enemmän, suosittelen tutustumaan heidän tuoreeseen kirjaansa Villiyrtit – hyvinvointia koikulmilta. Kirja sisältää kattavasti, mutta kansankielisesti tietoa eri villikasveista ja -yrteistä, sekä nipun ihania reseptejä. Siis kuinka ihanalta kuulostaa esimerkiksi koivunlehtisorbetti? 

Kirjasta inspiroituneena päätin muutama viikko sitten lähteä metsään ja väkertää kevään ensimmäisen villiyrttisapuskan; nokkospeston. Tähän herkkuun löytyy muuten ihana resepti myös edellä mainitusta kirjasta, mutta tuttuun tapaan otin hieman omia vapauksia fiiliskokkailuun.

d-6d-8

 

Helppo nokkospesto

4 dl nokkosen lehtiä
(1 dl litulaukkaa)
1 valkosipulin kynsi
1-2 dl laadukasta oliiviöljyä
1 dl saksanpähkinöitä
1 dl hyvää parmesaania/-vahvaa juustoa/hiivahiutaleita
sitruunanmehua
rouhittua mustapippuria
merisuolaa

Ryöppää nokkosen lehdet pikaisesti (15-30 sek, kannattaa nostaa lehdet pihdeillä välittömästi jääveteen joka pysäyttää kypsymisen). Nosta ryöpätyt nokkoset(, hienonnettu litulaukka) ja kuorittu+silputtu valkosipulinkynsi blenderiin ja aja hetki tasaiseksi. Voit valmistaa peston myös isossa morttelissa, joka on myös perinteisempi valmistusmetodi.

Lisää seokseen hiljalleen öljyä, kunnes tahna on mieleisesi paksuista. Lisää saksanpähkinät, sitruunamehu ja juustoraaste/hiivahiutaleet, sekä mausteet. Pyöräytä vain pikaisesti sekaisin, jotta pähkinöistä jää sattumia tahnaan. Maista ja mausta tarvittaessa lisää.

 

Villikasvisletut

150g kikhernejauhoja
2 dl vettä
1 luomumuna
2 dl nokkosen lehtiä
kourallinen tuoreita horsman lehtiä/poimulehteä/vuohenputkea silppuna
tai 2 rkl kuivattua vuohenputkea/voikukkaa
(yrtti)suolaa
mustapippuria

Paistamiseen gheetä, voita tai oliiviöljyä

Yhdistä kikhernejauhot ja vesi vispilällä ja anna turvota 5-10 minuuttia. Jos olet poiminut nokkosen puhtaasta ja kuivasta paikasta, ei sitä tarvitse ryöpätä (ryöppäys yllä olevan reseptin tapaan). Silppua kasvikset ja lisää kananmunan kanssa taikinaan. Mausta.

Paista pannulla letuiksi. Nauti esimerkiksi nokkospeston kera.

Vinkki: Jos kananmunat eivät kuulu ruokavalioosi, voit jättää sen pois reseptistä. Letut pysyvät kasassa ilmankin.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s